Tänään jatketaan B kirjaimesta, viimeksi aiheena olikin muistaakseni bonus, tällä kertaa vuoroon astuu business. Teille tulee pitkä pieti lukea, joten siirrytään suoraan asiaan!
Business
Business.
Tässä tositapauksessa syy tuoppeihin on yleinen ja selkeä. On saatu aikaan
mukava liiketoimi, suorastaan sopimus, jota on syytä käydä läpi analyyttisesti.
Sopimuksiin
liittyy usein pulmia. Tässä tapauksessa ongelmana on, ettei sopimusta vielä
ole, toisin sanoen se on fiktiivisessä tilassa, josta huolimatta analyysi on
paikallaan.
Tähän
tilanteeseen ei ole syytä suhtautua ironisesti, sillä mitä maailma olisi ilman
kuvitteellisia sopimuksia, ilman luovaa ajattelua ja siihen olennaisesti
kuuluvaa riskinottoa?
Sanalla
sanoen olisimme jääneet vaille tuhansia keksintöjä, innovaatioita, hyötyä ja
huvia, jos lahjakkaiden ihmisten mieli ei tuottaisi suunnitelmia ja ideoita,
jotka useinkin ovat syntyvaiheessaan vielä hataria, jopa uskomattomia ja
hulluja ympäristön mielestä.
Ajatellaan
nyt vaikka The Beatles- nimistä yhtyettä, jonka idean levy-yhtiö tyrmäsi
huonona ja mahdottomana. Myöhemmin yhtyeestä tuli varsin tunnettu alallaan.
Samanlaisen
täystyrmäyksen koki amerikkalainen laulaja nimeltään Elvis Presley uransa
alkuvaiheessa. Kun ymmärtäjä vihdoin löytyi, ymmärtämätön harmitteli varmaan
useastikin saamatta jääneitä provisioitaan. Herra Presleystä kehkeytyi
kansainvälistäkin tunnustusta saanut laulaja.
Ymmärtämättömyys
on elämän eri aloilla erittäin vastaansanomaton syy tuoppiin tai useampaankin,
koska sitä ei esiinny viljalti.
Aivan
erityisesti ymmärtämättömyyden kohteeksi joutuvat taiteilijat, nuo herkät ja
haavoittuvat olennot, joiden arvo monesti on havaittu vasta hautakummun takaa.
Tähän tosiasiaan kannattaa vedota. Mutta vaikka seuraavan tapauksen päähenkilö
Aleksi (nimi muutettu) on hänkin tunneherkkä, tapahtuma sinänsä on
arkipäiväinen ja usein toistuva.
Syy
uuteen kierrokseen on siis selvä, samoin pulma, eli rahavarojen loppuminen.
Tarinan opetus on ensiksi se, että luovuus kuitenkin palkitaan ja toiseksi se,
että alkoholia käyttävien joukossa on runsaasti luovia henkilöitä.
Asiantuntijat
ovat jopa sitä mieltä, että alkoholin suurkuluttajista monet ovat
keskimääräistä tunneherkempiä ja lahjakkaampia ihmisiä. Toisten mielestä taas
alkoholi sinänsä aiheuttaa tunteiden herkistymistä.
Mutta
jokainen, jolla on silmät ja korvat päässään, tietää sen että kukaan ei ole
yhtä hyvä ja luova valehtelija kuin alkoholisti , paitsi toinen alkoholisti.
(Alkoholisti-sanaa käytetään tässä yhteydessä väljästi ja epätieteellisesti
ottamatta kantaa siihen, onko kyseessä geneettinen, kuolemaan johtava sairaus -
kuten monet tieteellisesti todistelevat – vai pelkkä iloinen riippuvuus. Tämä
tulkintakiista on ankara. Kysyttäessä mielipidettä asiaan, vastaus riippuu
pääsääntöisesti siitä, missä vaiheessa vastaajan oma kehitys viinan
käyttämisessä on. Kohtalokkaaksi sairaudeksi alkoholismi tunnustetaan
yleisimmin vasta haudan takaa tai sitten, kun on alistuttu hoitoon kuoleman
porteilla. Jos kyseessä on sairaus, vaikeus on sen diagnosointi. Alkoholismia
sairautenakin pitävät myöntävät, että on olemassa ns. suurkuluttajia, jotka eivät
ole alkoholisteja. Toisin sanoen joukossamme on lähes jatkuvassa kännissä
eläviä, jotka voisivat vaikeuksitta lopettaa ryyppäämisen koska tahansa. Paljon
enemmän tosin on heitä, jotka vain sanovat voivansa lopettaa ryyppäämisen koska
tahansa, mutta eivät voi, koska ovat sairastuneet vaikka eivät sitä myönnä tai
usko, koska sairaus on häpeä. Vertaa vaikka ”häpeileviin” diabeetikoihin. Ja
sitten heitä, joille rommikonvehti voi olla kohtalokas, sairauden laukaiseva
elämys.)
Mutta
takaisin luovaan kerrontaan eli valehteluun. Aleksin tapauksessa rahat ovat
lopussa, mutta tarve ei. On syntynyt ristiriita. Sen selvittämiseksi Aleksi
käyttää tässä metodia, joka tunnetaan luovuusteoreetikoiden piirissä hankalasti
suomennettavalla ”lateral leep” –nimellä. Ehkä se voisi olla suomeksi vaikkapa ”harhautus”,
”sivuraide” tai ”mutkahaulikko”.
Tekniikan
lähtökohtana on löytää tapa olla uskottava. Suora raha-anomus omaan
ryyppäämiseen on tietysti uskottava, mutta ei välttämättä miellyttävä tai
tuloksekas.
”Mutkahaulikko”
–metodilla uskottavuus saavutetaan itseä syyllistämättä. Menetelmän hyviin
puoliin kuuluu lisäksi kertomuksen
mutkikkuus. Tämä voi tuntua yllättävältä, mutta tarkemmin ajatellen kysymys on
itsestään selvyydestä. Vastaanottaja on uninen, ainakin väsynyt. Konstikas
tarina, edellyttäen ettei se ole liian kiehtova vaan pikemminkin tylsä, ajaa
hänet valintatilanteeseen: kuunnella uupuneena käsittämätöntä selostusta tai
suostua maksamaan pienehkö rahasumma. Kuten Aleksin tapauksessakin kävi,
ratkaisu oli lopulta helppo.
Paikka:
Öinen katu, pankkiautomaatti
Sää:
Sataa.
Henkilöt:
Aleksi ja Reijo, ystävykset.
Tilanne:
Aleksi soittaa matkapuhelimella vaimolleen.
ALEKSI:
- Raija hei…Joo, joo joo…Rakkaani enhän mä herättäny sua? …Ai, no ei se mitään.
Rakkaani, me Reijon kanssa, meillä on yksi diili menossa… Joo joo, menee vähän
vielä… No en ole, en tietenkään ole, en jumalauta varmaan ole… Reijo tarjoaa ja
otetaan…Joo joo joo… Kuule, Raija… Hei Raija… Reijo tarjoaa, mutta siinä on
sellainen ongelma, että viitsitkö laittaa nyt heti netin kautta tilille pari
sataa… Joo, pari sataa euroa… No en, en tietenkään! Hei Raija! Siis Reijo
tarjoaa, mutta sillä on fyrkat väärällä tilillä, niinku väärällä kortilla,
käsitätkö...? No tää on saatanan simppeli juttu… Joo joo, en varmasti, en
tietenkään! Vittu meillä on diili menossa, joo joo, diili menossa, helvetin
hyvä juttu, iso juttu ja Reijo menee huomenaamuna Tallinnaan hinkkaamaan sen
finaaliin… No on tietysti… Rakas hei! Rakas hei, Raija… En mä tarjoa mitään,
kun Reijo tarjoaa! Mutta sillä on rahat väärällä tilillä, tai siis sillä on se
raha millä se tarjoaa ja vitusti rahaa yleensäkin, mutta sellaisella tilillä,
johon sillä ei ole nyt korttia mukana… Siis mukana! Niin sen takia, kun mulla
taas ei ole mun pankkikorttia täällä… Pankkikorttia… No ei olekaan, kyllä mä
sen tiedän, ettei siellä mitään ole mun tilillä kuin vasta huomenna, kun
Reiskan diilistä tulee fyrkat… Niin just! No nyt sä käsität! Siis että laitat
pari sataa sun tililtä Reiskan tilille… Joka on siis… Odota… (Reijolle) …Anna
saatana se tilinumero (Raijalle) …Odota kulta hetki… Joo mä tulen sitten viivana,
onhan sulla pari kaljaa kaapissa… Joo hyvä, sä olet mahtava, ja sä muute tiedät
sen! No ei, en mä usko että me tullaan, tai siis että Reijo tulee, kun sen
pitää käydä vielä se diili läpi ennen aamua, kun botski lähtee sinne Tallinnaan…
Vitusti numeroita, mutta sä tiedät että Reijo ne hallitsee… Niin no siksi, että
ne saatanan mulkut on kieroja iivanoita niin että niiden takia pitää olla
tarkkana kuin porkkana… Mutta mä tulen viivana! Joo ilman muuta… Onks sulla
kynä nyt? Se on… 02450 67889… Siis nollakaks… jo kaheksankaheksanyheksän… Joo,
hyvä, me odotetaan tässä automaatilla, tai hei, soita sä mulle kun se raha on
siellä… Me mennään vähän vielä jatkamaan palaveria, miitinkiä, viilataan vähän
ehtoja ja vakuutuspuolta… No se on sellainen sentrifuugijuttu, et sä siitä
mitään ymmärtäisi, kun hädin tuskin minäkään… No mun rooli on, että mä olen
rahottajana siinä, finanssipuolta… Hyvä, hyvä… Very good, pusi pusi pusi… Mä
maksan ilman muuta… Huomenna, varmasti, ihan varmasti… Joo, meillä kestää vielä
vähän… Nähdään moi!
Sellaista tällä kertaa...
Onko sinulla kenties edellä mainittua kokemusta?? Voit rohkeasti avautua tuohon alapuolelle.
M
U
K
A
V
A
A
T
O
R
S
T
A
ILTAA
Terveisin,
Pyhä Sylvi