Kesälomareissulta eräästä kynttiläpajasta tein ihanan löydön: melko reilun kokoisen lasilautasen kauniilla Muchan kuvalla. Tiesin heti nähtyäni tämän lautasen hyllyn päällä, että se muuttaisi meille syksyisten kynttilöiden alustaksi.
Tietoa tästä taidokkaasta taiteilijasta:
Alfons Maria Mucha (24. heinäkuuta 1860, Ivančice, Itävallan keisarikunta – 14. heinäkuuta 1939, Praha, Tšekkoslovakia) oli tšekkiläinen taidemaalari, julistetaiteilija, graafikko ja muotoilija.
Häntä pidetään yhtenä art nouveau -taidesuunnan huomattavimmista edustajista. Muchan maalaukset, julisteet ja mainokset esittävät usein kauniita nuoria naisia kukkien ympäröiminä.
Mucha syntyi nykyisen Tšekin alueella Ivančicen kaupungissa. Piirustus oli lapsesta asti hänen rakkain harrastuksensa. Hän hankki koulutuksensa osittain omatoimisesti, osittain Wienissä, ja työskenteli opintojensa ohessa maalaten muun muassa lavasteita, muotokuvia ja mainoksia. Hän pääsi kuitenkin lopulta opiskelemaan Müncheniin (1885–1887), kun eräs toimeksiantaja oli niin vaikuttunut hänen työstään että oli valmis tukemaan opintoja taloudellisesti.
Mucha muutti Pariisiin vuonna 1887 ja jatkoi siellä opintojaan. Hän elätti itsensä kuvittamalla mainoksia ja aikakauslehtiä. Sattumalta hän sai vuonna 1894 tehtäväkseen piirtää mainoksen Sarah Bernhardtille; tämä juliste teki Muchasta kuuluisan, ja hän sai paljon uusia tilauksia. Vuonna 1906 hän meni naimisiin Marie Chytilován kanssa.
Mucha oleili Yhdysvalloissa vuodesta 1906 vuoteen 1910, palasi sitten synnyinmaahansa ja asettui Prahaan. Hänen kädenjälkensä näkyy useiden Prahan rakennusten koristelussa. Kun Tšekkoslovakiasta tuli ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäinen valtio, Mucha piirsi maan uudet postimerkit ja setelit. Elämänsä loppuvuodet hän kulutti suuren, slaavien historiaa kuvaavan maalaussarjan parissa, jota hän piti mestariteoksenaan. Slaavien eepos paljastettiin Prahassa vuonna 1928 ja on nykyään näytteillä Moravský Krumlov -linnassa lähellä Muchan synnyinpaikkakuntaa. Teos koostuu kahdestakymmenestä monumentaalimaalauksesta, jossa Mucha kuvaa slaavien alkuperää, saavutuksia ja heidän päämääriään.
Mucha haudattiin Prahaan Vyšehradin hautausmaalle. Hänen taidettaan oli jo alettu pitää vanhanaikaisena, mutta kiinnostus siihen heräsi uudelleen 1960-luvulla. Hänen tyyliään on imitoitu paljon, tosin harvoin yhtä taidokkain lopputuloksin kuin Muchan omat työt ovat. Poika Jiří Mucha on kirjoittanut isästään paljon ja tehnyt hänen taidettaan tunnetuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos jo etukäteen kommentistasi :)