Joulun tunnelmia

Joulujuhlat on vietetty ja väistämätön paluu arkeen on edessä. Miten masentaakaan mieltä kun ei enää saa maata aamusta iltaan kuusen alla ja käydä välillä veistämässä siivua kinkusta, aikansa kuitenkin kutakin.
Joulusta on lyhyt matka uuden vuoden viettoon ja toivon että jokainen muistaa pitää niitä suojalaseja päässään ampuessaan omat ja varastetut rahat taivaan tuuliin. Jos otat, et ammu, senhän jo tietää kaikki. Tulee mieleeni, että olenkohan nähnyt koskaan yhtään "selvää" aikuista ampumassa raketteja. Noh, toivoa ainakin vielä on...
Muistan pikkutyttönä kun oltiin naapurin kakaroiden kanssa ammuskelemassa kissan pieruja ja papattimattoja. Koko vuoden viikkorahat säästettiin siihen, että saadaan ostaa jätesäkillinen raketteja. Illalla kun niitä pellon laidassa ammuskeltiin pilkko pimeässä "räjähti" taivaan tuuliin megalomaanisen valtava "Hitchcockin lintu". Olin siis viskannut pimeässä, näkemättä mitään, pikku paukun kaverini isoveljen täysinäiseen paukkureppuun. Voitte kuvitella, että näky oli kaunis. No okei, maksan siitä vieläkin 84 euroa kuukaudessa, mutta kuitenkin.
Hauskoja muistoja jouluista ja uusista vuosista riittäisi paljon mutta nyt ei ole niiden aika. Julkaisen kai jossain vaiheessa kirjan "minun jouluni ja muut pyhät". Sitä odotellessa laitan tähän muutaman kuvan tämän joulun tunnelmista.

HYVÄSTI RAKAS JOULU, TERVETULOA UUSI JÄNNITTÄVÄ VUOSI!

Viikon Hymypatsas

Näin lähestyvän Itsenäisyyspäivän vuoksi olen hartaudella miettinyt jotain, joka kuvaa meitä suomalaisia. Aakeet laakeet pellot, suo, kuokka ja peruna. Perunannosto on siis avainasiana tänä torstaina.



Perunannoston aikaan tapahtunutta

Perunannoston aikaan olivat isäntä ja emäntä noukkimassa perunoita.

Emännän pyllöttäessä tuli isäntä ajatelleeksi ääneen: Kuulehan Iita, kyllä sullakin on tuo takapuoli leviä kuin leikkuupuimurin nielu. Emäntä tuhisi moiselle havainnolle ja loukkaukselle.

Kuinka ollakaan, kun tuli ilta ja maatamenon aika, tuli isännälle halut aviolliseen yhdyselämään ja rupesi lähentelemään vaimoaan.

Emäntä muisti päivällisen loukkauksen ja tiuskaisi: No eipä sitä kannata yhtä kortta varten koko puimuria käynnistää.


Harrasta itsenäisyyspäivää!!







PS. Joko se pukki ovella kolkuttaa?