Testissä: Saunajuomana Laitilan Into Appelsiini lonkero

Hip hei!
Saunan lauteilla on taas testattu minulle uusia ja tuntemattomia hedelmäpommeja.
Tällä kertaa seurassani istui vaki saunakaverini, josta tuossa onkin kuva. Hän oli yhtä mieltä kaikesta: mausta sun muusta joten kirjaan tähän vain omat arvosteluni! Kuviin pääsi myös shampoo-pulloni, älkää vain sitä ostako juomaksenne ( Testasin itse eikä täyttänyt ihan laatukriteerejäni, jäi muutaman pisteen päähän)!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Maku:

Tämä jatkaa samaa linjaa muidenkin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan juomien kanssa, raikasta ja yllättävän hyvää!
Otan ensimmäisen hörpyn, toisen ja kolmannen, maku on raikas. Mietin mitä maku muistuttaa: Fantaa! Ihan ilmiselvä Fanta! Toivon ettei joskus kemuissa mene puurot ja vellit sekaisin, sillä maussa ei alkoholi maistu, ja sen lisäksi juoman värikin taitaa olla lähellä Fantan väriä.
Keltaista, kirpeää, viivasuoraa, valuvaa, hämmentävää, juovuttavaa, liskomaista, laulattavaa, rentouttavaa.

Ihanaa, raikasta janon sammuttajaa huurteisen kylmänä.

Pullokoko:

Tölkin koko on puolisen litraa joten se on juotava nopeasti pois, ettei se lämpene liikaa, ymmärrätte varmaan, lämmin fanta………

Entäpä se tärkein, juoman alkoholipitoisuus?

Mehussa on 4,7 % vol. Tässäkään juomassa ei kyllä maistu vähäistenkään prosenttien maku. Petollista siis!

Mitäs muuta mieltä tästä?

Olen aivan mehuissani tästäkin löydöstä. Laitila näyttää tekevän hyvin kitusiin imeytyviä namilimulonkeroita! SUOSITTELEN myös niille, jotka eivät pidä alkoholin mausta, eli kirkas koskenkorva ei maistu lauteilla vaan lauteiden alla!

Ostanko toistekkin?

No jo vain! Hyvä saunalimu ja sopisi joihinkin juomasekoituksiinkin, kesän raikkaisiin hedelmädrinkkeihin…

LASTENHUONEEN REMONTTI: Uusia juttuja tulevaan huoneeseen

Tänään ollaan vihdoin saatu loputkin seinät levytettyä ja kitattua, osa ollaan kitattu jo moneen kertaan…
Päivästä sievoinen osa on kyllä kulutettu remppa hommissa, mutta ehdin viettää aikaa myös blogini seurassa.
Huonekaluostosreissullamme näppeihin tarttui likaisen possun värinen työtuoli mustan tuolin rinnalle tulevaan lastenhuoneeseen. En jotenkaan saanut pidettyä näppejäni taaskaan irti tyhjästä taulusta, vaan halusin tuunata hieman tuolia.
Leikkasin mustasta liitutauluteipistä erikokoisia ympyrän puolikkaita ja liimasin ne antamaan tuolille eloa tuolin selkänojaan. Saattaa olla että tarrat kuitenkin lähtee tuosta, mitä mielipuolta olette?
Alla ennen- ja jälkeen- kuvat tuolista.





Tuoli plankkona

Pienen teippailun jälkeen...

Lisäksi ostin ystävältäni kivan ja nykyaikaisen säkkituolin tulevaan huoneeseen ( Sisustuspalvelu Miona, Luvia). Siinä kelpaa löhötä, lueskella, ottaa päiväunia. Ompelin itsekkin kouluaikana saman moisen, mutta nyt se ei enää taitaisi kotikoneella luonistaa ja lisäksi aika ei taitaisi riittää siihen, sillä ompeluni on hidasta. Hidasta kuin lapsen synnytys. Mutta niinhän se on, että toiset avaavat luukut ja jo voidaan sanoa käsipäivää, toisilla venyy aamusta iltaan, illasta aamuun, aamusta iltaan, illasta aamuun, aamusta iltaan, illasta aamuun, aamusta iltaan....
Nyt huoneen valmiiksi saamisella alkaa olemaan jo kiire, sillä koko muu huusholli on täynnä tavaraa joka on menesso siihen yhteen pieneen tilaan :)

158 Syytä ottaa ryyppy

Hyvää lauantai huomenta päivää!
Olen kerinnyt jo tänään kiertää puolen maapalloa, mutta hyvät syyt tämän viikonlopun kohdalle on laittamatta vielä. Siispä korjaamme asian.
A- luokan jutut alkaa olemaan vain kaunis muisto blogini sivuilla, eli siirrymme B- juttuihin. Se ei suinkaan tarkoita sitä, ettäkö jutun luonne huonontuisi, päinvastoin!! Jatketaan siis kirjaimella B:

Besservisseri

Seurassa on aina joku, joka tietää kaiken arteesisista porakaivoista Öölantiin. Besservisseri tietää, myös, ettei Mannerheimia haudattu Kremlin muuriin ja että maa on litteä. Hän osaa selittää suhteellisuusteorian suhteellisen hyvin. Hän osaa luetella Finlandia- palkinnon voittajat järjestyksessä ja tietää uusien EU- maiden kansallishymnien säveltäjät sekä kuka sijoittui kuudenneksi Adelainen RR- kisan 500- kuutioisten luokassa vuonna 1984.
Kaiken tämän sietää mainiosti selvin päin. Mutta besservisserillä on lisäksi valmis ja täydellisesti argumentoitu mielipide kaikesta, vaikkapa HEX- indeksin viimeisen viiden vuoden kehityskulun syistä, ekoterroristien eettisestä koodista, pornokauppojen vibraattorivalikoimien väriskaalasta, Antti Piipon naismausta tai Vladimir Putinin suomalaisista sukujuurista.
Besservisserin kanssa ei voi väitellä muutoin kuin skoolaamalla, nauramalla vanhoillekin vitseille tai hokemalla ”aivan, aivan”. Näistä skoolaus on paras, koska se käy vähiten kurkulle.



RIEMUKASTA LAVVANTAI ILTOO,

Pyhä Sylvi