Onnea 60- vuotias Koskenkorva!

Innostuin selailemaan kirjahyllyni kirjoja. Käteen pomppasi, kuin sunnuntaina tilauksesta, kirja nimeltä "Nuorison raittiustieto", nelkytluvulla kirjoitettu varsin hubaisa teos. Hyllystäni löytyy myös muuta hauskaa aiheeseen liittyvää ja ajattelin nyt jakaa niitä teidän kanssanne. Lähdemateriaalieni teksteistä kävi myös ilmi, että tänävuonna 60- vuotis syntymäpäiviään juhlii kokokansan suosima elämänvesi nimeltä Koskenkorva, joten jotain tietenkin mainitsen myös siitä. Lopuksi innostukaamme laulamaan vielä muutamia hienoja lauluja mm. Lapinlahden Lintujen tahtiin.
Grogilasi käteen ja nojatuolista hyvä asento, tämä on siis omistettu kaikille historiasta kiinnostuneille sunnuntaijuopoille.

Viljan polttohan viinaksi on ikivanha perinne. Kotitarvepoltto kuitenkin kiellettiin vuonna 1866, ja vain tehtaat saivat valmistaa alkoholia. Niiden valikoimassa oli lisäksi muun muassa konjakkia, likööriä ja punssia. Kansa kutsui suosittuja viinin ja punssin sekoituksia holipompeleiksi.

Sivistyneistö istutti Suomeen raittiusaatteen, josta tuli lähes kansalaisuskonto. Työväenliike otti 1800- luvun loppupuolella raittiuden ohjelmaansa, ja kieltolaki tuli myös poliittisten puolueiden keskeiseksi teemaksi. Eduskunta hyväksyi 1907 seisaalleen nousten kieltolain, mutta Venäjän keisari jätti sen vahvistamatta (en ihmettele miksi…). Kieltolaki tuli voimaan itsenäisessä Suomessa kesällä 1919.
Herkkusuisten kansalaisten onneksi joulukuun 29.–30. päivänä vuonna 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä yli 70 prosenttia äänestäneistä äänesti lain kumoamisen puolesta. Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden väkijuomalain, jossa säädettiin alkoholin myyntimonopolin keskittämisestä valtiolle. Laki tuli voimaan 5. huhtikuuta 1932, ja sen mukaan alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus on ollut valtion omistamalla Oy Alkoholiliike Ab:lla.
Tapahtumasta on jäänyt mieliin numerosarja 543210, joka tarkoittaa päivämäärää 5.4.1932 ja kelloaikaa 10, sillä ensimmäiset Alkoholiliikkeen myymälät avattiin tuolloin, lain voimaantulopäivänä klo 10.

Valtion monopoliyhtiöksi perustettiin Oy Alkoholiliike Ab. Myymälöissä pullot asetettiin hyllyihin pohjat asiakkaisiin päin, koska ostohalua ei tahdottu herättää.
Alkon varhaisin oma valmiste Pöytäviina tuli myyntiin 1932. Saman vuoden aikana tulivat myös akvaviitti, Jaloviina, Arrakkipunssi, Viskiviina, Jouluhehku, ja Vinetto. Salakuljetukset yritettiin lannistaa suunnittelemalla kuminalla maustettu väkevä ja edullinen Karhuviina.

Jaloviina oli tehty kotimaisesta viljaviinasta ja aidosta ranskalaisesta konjakista. Jaloviinaa oli kolmea eri tähtilajia, mitä enemmän tähtiä, sitä suurempi konjakkipitoisuus. Pulavuosina tuli tarjolle myös tähdetöntä jaloviinaa, johon konjakin tuntua lisättiin esanssien ja poltetun sokerin avulla.
Musiikin puolella jaloviina, erityisesti yhden tähden versio, on tunnettu rock- ja heavyartistien suosimana juomana. Se joskus lisätään automaattisesti osaksi rider- listaa. Sanoituksissa jaloviina esiintyy ainakin Hectorin kappaleessa "Juodaan viinaa", Freud Marx Engels & Jungin kappaleessa "Jaloviinaa", Lyijykomppanian kappaleessa "Jaloviinamies", Reino Helismaan kappaleessa "Konsulin tyttären pihalla", Viikatteen kappaleessa "Iltatähden rusko", Turmion Kätilöiden kappaleessa "Tirehtööri" sekä Palefacen kappaleessa "Syntyny rellestää". Viikatteen instrumentaali "Leikatun konjakin salaisuus" on nimetty jaloviinan mukaan.

Aikanaan Jaloviinaa pidettiin hienompana tuotteena kuin Koskenkorvaa, joka syntyi kuusikymmentä vuotta sitten, juhannuksena, vuonna 1953 ( hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain….) . Koskenkorva kelpaa silti myös herroille. Se riisuu titteleistä, tuo eri sukupolvia yhteen ja lujittaa ystävyyttä. Se erottaa arjen pyhästä: lämpiävä kiuas ja Koskenkorva ovat monelle sama kuin iltakellot uskovaisille. Ne juhlistavat viikonlopun alkaneeksi.
Koskenkorva tuli kuin tunnuskuvaksi orastavalle vauraudelle - sotakorvaukset oli saatu maksettua, ja nyt oli varaa tehdä viinaa perunasta.
Pullon etikettiin tuli Pohjanmaan lakeutta latoineen. Kari Hotakaisen novellissa kertojaminä katsoo etikettiä ja huomaa, että juoman pinta on vielä latojen kattojen yllä. Meidän täytyy juoda ladot turvaan, Pohjanmaa on kärsinyt jo riittävästi tulvista. Kaadan omaan lasiin sen verran että olen varma, että ladot säilyvät kuivina seuraavaan kesään.
Suositusta Koskenkorvasta on tullut viinan synonyymi ja suomalaisuuden symboli. "Koskenkorva is very good", totesi presidentti-rooleistaan tunnettu näyttelijä Ronald Reagan Suomenvierailullaan. Ja oikeaanhan Ronnie osui. Aito, kirkas ja raikas Koskenkorva Viina maistuu kyllä rankemmallekin sheriffille.
Koskenkorva, Kossu, Koskis maistuu ruisleipääkin vahvemmin Suomelta!

Poimein Kossun kippajien, eli alan asiantuntijoiden sivulta muutaman kokeilunarvoisen drinksuohjeen:

Kalsarit :
4 cl koskenkorva, aski sisuja
Huoneenlämmin Koskenkorva kaadetaan viskilasiin. Nautitaan huikalla huiviin-periaatteella ja otetaan muutama sisu kyytipojaksi. Nautitaan yksin kotona perjantai iltana kalsarit jalassa.


Appelsiini :
Pullo Kossua, appelsiineja, injektioruisku.
Injektioruiskulla ruiskutetaan kossua kuorimattoman appelsiinin sisään. Appelsiini kuoritaan ja nautitaan sellaisenaan. Suositellaan käytettäväksi mikäli eukkosi nalkuttaa juomisesta.

Virallinen kossu :
4 cl koskenkorvaa
Kossu kaadetaan lasiin tai nautitaan sopivissa erissä pullosta. Wapun ehdoton hitti!


Pitsa? :
4 cl koskenkorva, tomaattimehua, vissyä, oreganoa
Viina kaadetaan pitkään lasiin. Lasi täytetään puoliksi tomaattimehulla ja puoliksi vissyllä. Pintaan sirotellaan oreganoa. Ei tällä ehkä nälkä lähde mutta...

40- luvun Nuorison raittiustietokirjan kirjoittajien alkulauseesta paistaa syvä huoli sen aikaisesta raittiusopin määrästä.
”Raittiusopilla on kansakoulumme jatko-opetuksessa samoin kuin muussakin varhaisnuorison opetuksessa epämääräinen , ellemme sanoisi syrjäinen asema. Kansakoulun järjestysmuodon perusteita koskevassa laissa, jossa koulun oppiaineet on lueteltu, sitä ei mainita edes valinnaisena aineena. Se on voitu ottaa koulun opetusohjelmaan ainoastaan tilan salliessa ja muuna aineena. Arvattavasti raittiusoppi ei voi jäädä nykyiseen tilaansa. Jos se käytännöllinen, elämään valmistava luonne vaatii huomiota myös raittiuskasvatukselle kiusauksille alttiiden murrosikäisten opetuksessa. Sodanjälkeisinä aikoina, väkijuomien käytön ja siitä johtuvan siveellisen turmelluksen lisääntyessä, tämä tarve on muodostunut sitäkin suuremmaksi”.
Kirjassa kerrotaan alkoholin pahoista vaikutuksista. Sisällysluetteloon kuuluu mm. ”Alkoholi urheilijan ja sotilaan elämässä”, ”Alkoholi ja auto-onnettomuudet”, ”Alkoholi ja rikollisuus”.
Kirja on kyllä hieno kirpputorilöytö, mutta paremmin valistusta entisajan malliin saa kyllä eri elokuvista. Muistan joskus katsoneeni jotain elokuvaa, jonka nimeä en nyt muista, mutta siinä joku käppänä paasasi tulipunaisena viinan perkeleestä. Tittelinä hänellä tietysti oli rovasti, kuinkas muutenkaan, mutta samaan hengenvetoon omasta povarista häneltä kyllä löytyi "janojuomapullo". Paheet ne on papillakin!

Oma suhtautumiseni alkoholiin? Köyliön Lallintalon lavan edessä eturivissä nuoruuteni viettäneenä voin kertoa etten itsekkään tämän "myrkyn" käytöltä ole välttynyt. Saatan tänäpäivänäkin joskus silloin tällöin (harvemmin siis kuin päivittäin) maistella jotain uutta Alkon valikoimaan tullutta viintä. Mun mummu muotoili asian hienosti, (hänellä siis on aina konjakkia kaapissa) "Otan konjakkia aina iltaisin ruokalusikallisen ja silloin kun viluttaa. Minua kyllä viluttaa aika usein"...

Sen kunniaksi, että WHO:n kokoaman listan mukaan (vuonna 2012) Suomalaisten (puhtaan)alkoholin käyttö koko maailmassa on vain listan sijalla 24, eli 12,53 litraa/henkilö, niin voimme laulaa muutaman aiheeseen liittyvän biisin...

Lapinlahden Linnut: Baarituoli

Moni tyhjästä aloitti aikoinaan
Nyt on velkaa jo miljoona
Paha nyhjästä mistään on markkaakaan
Kun on mainetta hulttiona

Olen tuolina kälyisen kapakan
Nähnyt persuksen monenkin herran
Toki neitosen ahterin napakan
Oon myös tuntenut muutaman kerran

refrain:
Aika kuluu hiljalleen niin kuin minäkin
Rukoilla päälläni mun saa
Niin isää Jumalaa kuin lisää humalaa

Usein ylleni mallasta roiskitaan
Lennän nurin tai seinää päin
Kun mut koivusta veistettiin aikanaan
Tiennyt elon en jatkuvan näin

Hyvin pyyhkii kuin Serla persettä
Hyvin pyyhkii kuin vesi ja moppi
Kun on mainetta lattiarättinä
Paha saastalle tehdä on stoppi

refrain

Aika kuluu hiljalleen niin kuin minäkin
Kiroilla päälläni mun saa
Ja jauhaa filosofiaa
Mut aika kuluu hiljalleen niin kuin minäkin
Rukoilla päälläni mun saa
Niin isää Jumalaa kuin lisää humalaa



Freud Marx Engels Jung: Särkynyt sydämiset

Särkynytsydämiset aina juovan tuntuvat
Hukuttaakseen murheet, jotka kelluu kuin untuvat
Ja ehkä elämä on vain huonoa pilaa, mutta mehän hekotetaan
Niin että kukahan seuraavat tilaa, sillä kai me ne otetaan

refrein:
Viekää minut baariin, veljet
Tuoliin nostakaa
Hitto joo, mä en pelle oo
Jos mies en olla saa

Älä kysy, mikä mul on, minä tiesin mitä mä tein
Joka kerta, kun pullon Vanhan nurkkapöytään vein
Ja elämä tuntui ihanalta, mutta hyvältä näyttänyt en
Sillä viinatun lihan alta mä olin syvältä käyttänyt sen

refrein

Joten jostain taksi hoida, ei jäädä aikaa haaskaamaan
Nyt ei oo aikaa valikoida - mihin tahansa kapakkaan
Eli kuski, ala jo ajaa kohti lähintä ravintolaa
Minä etsin vapahtajaa, etsin lisää humalaa

refrein

Viekää minut baariin, veljet
Tuoppi ostakaa
Hitto joo, mä en pelle oo
Jos mies en olla saa

Viekää minut baariin, veljet
Tuoliin nostakaa
Sillä vittu joo, mä en pelle oo
Jos mies en olla saa

On aika tullut kiittää seurastanne ja osallistumisestanne edellämainittuihin lauluihin. Loppukevennykseksi vielä Laihialaisten meininkiä...

Kaksi laihialaista löysi viinapullon. Lähempi tarkastelu osoitti että siinä oli metanolia.
- Täytyy kai viskata se jokeen, sanoi toinen.
- EI! Minulla on sokea veli...



Tämän tuotoksen lähteenä ovat olleet:
Juhani Seppovaaran: Muistojen markkinoilla
Kärnä-Karhumäki: Nuorison raittiustieto
Internet