Vappupullo lähestyy jo uhkaavasti kättäni. Tietenkin simapullo. Pallot on viritetty joka ikkunalle ja serpentiinit koristavat seinällä olevan taulun, jo edesmenneen, presidenttimme, Urho Kekkosen, päälaen. Enää puuttuu se perinteinen vappunenä, helppo nakki hankkia: siihen riittää saunassa käynti ja olut. Olen siis jo melkein valmis. Vapun juhlimiseen ei paljon vaadita, on se vesilasi joka kaadetaan lähes piri pintaan ehtaa koskenkorvaa ja sitten se rusina sinne kellumaan. Rohkeammat laittavat myös siivun sitruunaa. Haluan kuitenkin tarjota teille vaihtoehtoisen tavan viettää vappua: ei alkoholia, ei serpenttiiniä, ei tippaleipää, ei väriä. Hah, paskapuhetta näinkin rehellisen ihmisen suusta. Kyllä nyt saatte muutaman iloisen oman kehittelemäni drinkkivinkin jotka veljeni John ja hänen selvempi osapuolensa kävivät meillä varta vasten pyynnöstäni testaamassa. Sunnuntaina! Itse tyydyin kuolaamaan vierestä aikaisen maanantai-aamun herätyksen vuoksi. Sitä paitsi vanhempani ovat kieltäneet tukkapöllyn uhalla sunnuntairyyppäämisen joten myös siksi se aina jää haaveeksi. Tein myös vappuun sointuvan risukimpun, siis kukka-asetelman, josta myös tässä postauksessa kuvia! Ensin kuitenkin hieman nostalgissävytteistä kuvaa alkupalaksi…
Tässä iki-ihanassa kuvassa olen veljeni kanssa juhlistamassa vappuaattoa. Lelut onkin jo näemmä heitetty ilmaan vapauden merkiksi. Vappuhuiskat on tässä vielä ehjinä- jännää sinänsä! Olemme saaneet päihimme myös komeat hatut. Olin tyytyväisestä ilmeestäni päätellen pienenä ollut hattufriikki, veljeni ei näemmä niinkään. Olin vanhempieni luona tönkimässä varastoa tätä postausta varten ja löysin kuin löysinkin nämä kyseiset hatut! En kylläkään moista asiaa edes epäillyt sillä heillä on tallessa kaikki. Siis ihan kaikki. Toiset säilövät hilloja- he myös ne purkit, muovipurkit, lasipurkit, pilttipurkit, peltipurkit, pahvipurkit….ja hyvä niin! Löysin sieltä myös pienenä käyttämäni apinanaamarin ja veljeni leijonanaamarin. Vanhempani tiesivät jo silloin, että miltä tulen vanhemmiten näyttämään, joten enää sille ei ole käyttöä muuta kuin kuvauksissa.
Poikueeseemme kuuluu vielä toinenkin veli jonka hattu oli myös tallessa- tietenkin! Siellä oli myös vappuviuhka josta ajan hiirihammas oli syönyt suurimman osan silkkipaperihapsuista.
Muistan, että kun olimme pieniä äitini koristeli koko huushollin aina kulloisenkin juhlan mukaan. Vappuna hän puhalsi meille niin paljon palloja, että tuntuu varmaan kiduksissa vieläkin! Itse hädin tuskin saan yhteen puhallettua! Oli myös runsaasti serpenttiiniä ja muuta rekvisiittaa. Juhlan pitää tuntua juhlalta! Ja simaa, Kymmeniä litroja! Edessänne on nyt kuvia upeista asusteistamme. Muutama vuosi siitä on jo vierähtänyt, joten ihan priimakunnossa ne eivät ehkä ole mutta....
Kyseiset naamarit ja hatut olivat muuten käytössä monet vaput. Nykyajan naamarit ei kestäisi muuta kuin korkeintaan tunnin. Harmi, pitää ottaa dokumentiksi heti kuva kun asuste on käytössä, seuraavaksi se koristaa korkeintaan kaatopaikan jätekukkulaa.
Mutta, sitten tapaus vappukukka. Kukat kuuluvat aina kemuihin ja muutenkin ostan aina silloin tällöin muutaman oksan maljakkoon. Neilikat ja krysanteemit kestävät. Tulppaani ei niinkään… Tällä kertaa keväisen hauskan ja iloisen vappukimpun tein tumman violeteista pikkuneilikoista, keltaisista tulppaaneista sekä puska-aitamme jo vihertävistä oksista! Hintaa suurelle kimpulle tuli vajaa 8 euroa kun ostin ne lähimarketista. Tein asetelman korkeaan lasimaljaan, joka kai kynttilälle on tarkoitettu. Tökin kukkia ja oksia sikin sokin, en siis sitonut spiraaliin. Musta se on hauska. Myös kälyni kehui sitä. Hänellä ei ole mitään syytä mielistellä minua, sillä hän on meistä kahdesta se vanhempi ja myös ketterämpi!
Niin ja kimppu on myös kestävä tulppaaneista huolimatta! Kestänyt jo viikon ja vieläkin täysissä ruumiin ja sielun voimissa!
Kimpun ideana on siis vastavärit ja keväinen elementti, eli vihertävät oksat. Ei muuta. Onnistuu naapurin koiraltakin.
Kun vappupöytä on koristeltu tarvitaan tärpättiä.
Kehittelin vapuksi kaksi raikasta juomaa, toisessa drinkissä ideana ovat myös vastavärit, toisessa taasen on juoman vähäinen plissi: lusikallinen mangososetta! Koekaniinini ainakin kehuivat juomia juotavaksi, ja se kait on pääasia! Sen verran maistoin kastamalla huuleni, että mehukkaita olivat-molemmat. Sinulle joka nautit alkoholitonta vappua laitan tähän erittäin hyvän makuisen siman ohjeen jota teimme työpaikalla. Tässä ohjeet onnistuneen vapun janonsammuttajiksi:
Sima, perinteinen
Ainekset
4 l vettä
250 g Dansukker Fariinisokeria
250 g Dansukker Taloussokeria
1–2 sitruunan mehu
1/5 tl tuorehiivaa (herneen kokoinen pala)
sokeria, rusinoita
Kiehauta puolet vedestä ja kaada sokerien päälle. Lisää loput vedestä sekä sitruunamehu joukkoon, anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva nestetilkkaan ja sekoita nesteeseen. Anna käydä huoneenlämmössä noin 1 vrk. Pullota sima. Lisää pulloihin 1 tl sokeria ja muutama rusina.
Paine pullossa kasvaa käymisen jatkuessa, joten älä käytä liian tiukkaa korkkia.
Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan. Viileässä valmistumisaika on noin viikko, huoneenlämmössä noin 3 päivää. Säilytä sima viileässä ja käytä noin viikon kuluessa.
Sylvin vappuhattu:
(määriä me emme koskaan laske…)
Omenalikööriä
Pople-masikkalikööriä
Soda stream limua, vadelma karpaloa
Koristeeksi omenalohko
Laita lasin pohjalle omenalikööriä, sitten pieniä jääpaloja. Kaada päälle masikkapoplea ja hieman vadelma-karpalolimua. Koristele vihreällä Granny Smith-omenalohkolla.
Sylvin Pyhä hedelmä
mangolikööriä
omenalikööriä
greippilonkeroa
mangososetta (esim. piltti)
sitruunasiivu
Laita lasiin jäämurskaa. Kaada liköörit ja lonkero, sekoita. Lisää lusikallinen mangososetta ja sitruunasiivu.
Kun juomat on vedetty kitusiin naurattaa vielä tämä iän ikuinen tippaleipävitsikin…
- Hei kato! Noi harrastaa ryhmäseksiä, sanoi kastemato toiselle.
- Hanki lasit. Se on tippaleipä.
Ehe ehe.... Näiden kuvien ja tunnelmien myötä lasken pääni tyynylle ja toivon että huominen sima toisi edes yhden rusinan lasiini....
Loistavaa vappua,
Teidän ja kaikkien oma, niin Pyhä Sylvi
