torstai 26. syyskuuta 2013

VIIKON HYMYPATSAS


(kuva lainattu hupikuva.com)

JEP JEP. On tullut aika murjaista taas tulevan viikonlopun kunniaksi joku naseva vitsi. Enää minuun ei pure ”Kaks mummoo meni mustikkaan mut toinen ei mahtunu”- tyyppiset vitsit. Olen siis tullut vaativammaksi ja tarvitsen enemmän, parempia, oudompia, idiootimpia vitsejä. Haluan tarjota teille parasta - muu ei kelpaa.
Tänään olen hövelillä tuulella, johtuen siitä että olen saanut työpaikan, sen kunniaksi jaan kaksi hymypatsasta. Työttömän arki siis on ohi mutta pyrin pitämään siitä huolen, että jatkossakin (ainakin silloin tällöin…) jauhan paskaa täällä blogissani vaikka en yökaudet enää mietikkään seuraavaa siirtoani tällä sivulla. Pysykää siis mukana. Ai niin, olen saanut blogilleni ainakin yhden lukijan, isoveljeni, joka on heittänyt kommenttia soittorasioihini, ne kannattaa myös katsoa. Esim. Lapinlahden Lintuja koskevassa osiossa hän teki paljastuksen yhden jäsenen pitkäkyntisyydestä. Kaikille huolestuneille tiedoksi, että olen vienyt asian tietenkin eteenpäin, tehnyt rikosilmoituksen ja tarvittaessa asia viedään poviin (hoviin) saakka nimimerkillä varkaus ei vanhene koskaan. Odotan asianosaisille tästä vähintään elinkautista tai ainakin sadan vuoden yhdyskuntapalvelua. Poikia odottaakin sitten kuiva ja kankea sellielämä, voin käydä joskus sitten katsomassa teitä…. mites se Lappareiden laulu menikään…..

…RAJA SE ON RAITTIUDELLAKIN

unohda jo tipaton tammikuu
heivaa heti helmikuu huikaton
jätä väliin moukuton maaliskuu
hautaa huhtikuu humalaton

teurasta tinaton toukokuu
sensuroi kesäkuu kupiton
hylkää hönötön heinäkuu
seis elokuu etanoliton

raja se on raittiudellakin
raja se on raittiudellakin
nyt elämälle skoolataan
ja mallaksessa kroolataan
kun raja se on raittiudellakin

sabotoi syyskuu sopaton
lopeta lärvitön lokakuu
mukiloi marraskuu mukiton
ristiin naulaa jurriton joulukuu

raja se on raittiudellakin
raja se on raittiudellakin
näin raivatkaamme esteet pois
et päähän nousta nesteet vois
kun raja se on raittiudellakin

hommat kyllä hoituu selvin päin
raittiusmies on aina tyylikkäin
aatteen palo hänessä on jalo
vaan hauta hänenkin on kohtalo

raja se on raittiudellakin
raja se on raittiudellakin
hei, otetaanpa snapsia
ja parannetaan galaksia
kun raja se on raittiudellakin

Raja se on juu mutta linnassa ei ryypätä. No katsotaan miten operaatio ”kakkua pojille” etenee ennen kuin alamme enempiä laulelemaan……
Nyt vitseihin.


(kuva lainattu hupikuva.com)




Tämä loistava vitsin tynkä on kopio Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenlehden ”Roiskeläppä”- osiosta. Tämän lehden vitsit ovat aina hyviä ja iskevät minuun kun naapurin kissan silmän nikkaus. Jaan sen nyt kaikille jotka kyseistä lehteä eivät vielä ole lukeneet.
Kas homma menee näin…

Suamalaine, roomalaine ja namibialaine oli… no ei vais…

Mies meni naisten asusteliikkeeseen ostamaan vaimolleen seksikästä alusasua. Hän huomasi, että mitä kalliimpi asu oli, sen läpinäkyvämpi se oli. Hän valitsi kalleimman, lähes 500 euroa maksavan kerraston, ja lähti tyytyväisenä kotiin. Hän esitteli ostostaan vaimolleen ja pyysi tätä pukemaan sen päälleen. Siippa luikahti makuuhuoneeseen, katseli luomusta ja sai ilkikurisen idean. Koska tuote oli lähes täysin läpinäkyvä, hän riisuutui mutta jättikin tuliaisen pakettiin ja päätti esiintyä miehelleen alasti. Kun hän astui olohuoneeseen ja alkoi keikistellä ilkosillaan mies katsoi otsa kurtussa ja murahti:
- Voi helvetti, olisi kyllä luullut, että viidensadan euron hintaan olisivat edes silittäneet sen!
(kuva lainattu suomi24.fi)

Joo-o…




Sitten toiseen vitsiin jonka aihe koskettaa myös minua tulevan työpaikkani vuoksi...


Kalastusneuvos Aro ja ylitarkastaja Niskanen olivat lounaalla kruununhakalaisessa ravintolassa.

- Tarjoilija, saisimmeko kukkia tähän pöytään, pyytää Niskanen.

- Onko teillä jokin merkkipäivä ?

- Kyllä. Tämä paistettu hauki näyttää täyttävän tänään viikon.


(kuva lainattu kuvatorni.com)

Luanikasta loppuviikkoa joka pilttuuseen!
Luanikasta loppuviikkoa joka pilttuuseen!
Luanikasta loppuviikkoa joka pilttuuseen!
Luanikasta loppuviikkoa joka pilttuuseen!
Luanikasta loppuviikkoa joka pilttuuseen!
Luanikasta loppuviikkoa joka pilttuuseen!
vielä kerran..........
Luanikasta loppuviikkoa joka pilttuuseen!

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

KESKIVIIKON SOITTORASIA- Se on jannusta kii huutaako tyttö hii!


Arvon kuuliaiset seurakuntalaiset. Tervetuloa KESKIVIIKON SOITTORASIAN PARIIN.

Tällä kertaa rasiasta irtoaa tarjolle rakastamani yhtyeen biisi , joka jää päähän soimaan ja on niin mukaansa tempaava, että olisi pyhä häväistys olla tuputtamatta sitä teille. Sanat, jos mitkä, ovat tämän rallatuksen suola. Laulaja lausuu suustaan asiatekstiä. Se on jannusta kii huutako tyttö hii. Asiahan on juurikin kutakuinkin niin. On partavesi soviteltu silkkisolmioon tai sänki unohtunut elämän bermudankolmioon, se on jannusta kii huutaako tyttö hii.
Hurmioiduin tähän, niin kuin useimpiin täällä rasiassa oleviin kappaleisiin siinä iässä jossa poika ei ollut vielä suudellut, mutta huulipunaa kokeiltiin huuliin. Taas taisi olla dj:nä isoveli joka minua vanhempana oli löytänyt kaikki hitit ja työ tehtiin minulle ikään kuin valmiina. Silloin kai kuulin yhtyettä ensimmäistä kertaa. Silloin en kai oikein kaikkia laulujen sanoja niin ymmärtänytkään mutta melodiat saivat hymyn nousemaan kasvoille. Nyt kun olen noista ajoista piirun verran vanhentunut ja kuullut kahden ihmisen välisistä lääkärileikeistä peiton alla niin alan toki ymmärtää sanojakin. Kappaleet ovat hienoja ja niiden sanomaan kannattaisi kaikkien syventyä. Biiseissä on mielestäni rehellisesti kerrottu aidoista asioista.
Katkeran maku on itselleni jäänyt kielen päälle koska en tätäkään ole nähnyt livenä ja nyt se on myöhäistä.
Laitan tähän myös hieman tietoa kyseisestä bändistä, lopuksi lauletaan upea kappale.

Yhtye on siis Lapinlahden Linnut, kappale ”Tyttö huutaa hii”. Ensin vähän kuitenkin faktaa pöytään!


( kuva lainattu kontula.com)

Lapinlahden Linnut -orkesteri syntyi maailmaan keväällä 1983 ja sananmukaisesti kadulle. Jannuilla oli armoton rahapula, mutta jano oli kova ja mieli paloi Vanhan Kuppilaan. Timo Erängöllä ja Heikki Salomaalla oli aikaisempaa kokemusta katusoittamisesta, joten meni syteen tai saveen, niin poppoo kasaan, piano Ylioppilasteatterista, tuolit riviin Vanhan rappusille ja paukuttamaan! Ja niin kävi, että kaljarahat tuli että napsahti.

Alkuaikojen soittimista mainittakoon mm. koolingit eli kakkosneloset, pesulauta, ranskalaisten perunoiden viipaloimiskone ja matka-arkku. Sekä tietenkin arkistomappi.

Oli syntynyt katusoitto-orkesteri Lapinlahden Linnut! Lintuja pidettiin oikeasti Lapinlahden mielisairaalasta karanneina, kutsuivathan he keikoilla toisiaan nimillä Lintu A, Lintu B, Lintu C jne. tiukan istumajärjestyksen mukaan.
Ulkotöistä sisähommiin
Kymmenien katukeikkojen - lauantait olivat kultapäiviä, koska ihmisvirtaukset Vanhan edustalla olivat vuolaita - jälkeen alkoi tipahdella myös ihka oikeita sisäkeikkoja. Ja katso! Kaljaa alkoi saada myös talvella! Pianon roudaaminen tosin osoittautui paskahommaksi, vaikka kantajia olikin kuusi.

Niin pikkuhiljaa siirryttiin olosuhteiden pakosta käyttämään mikrofoneja, piano vaihtui sähköpianoon ja jostain ilmestyivät oikeat rummut. Myös matka-arkku ja arkistomappi mikitettiin. Katusoitto-orkesterina Lapinlahden Linnut tulee silti aina pohjimmiltaan pysymään.

Tuosta vuodesta tähän päivään on kulunut yli 2000 keikkaa, 14 albumia, lukuisia kokoomalevyjä, viisi tv-sarjaa ja sormin lukematon määrä pisteohjelmia. Unohtamatta Radio Cityn ensimmäistä sketsiohjelmasarjaa Radio Top One sekä Radio Mafiassa 1999-2000 Norpan Showssa tehtävää Tieteellinen Tutkimus -projektia. Lapinlahden Linnuilta on monasti kysytty, että mistä noi teidän älyttömät jutut oikein tulee, ja siihen kavereilla on pätevä vastaus: -Ne syntyy tyhjästä eli meidän omista päistä!
Yhtyeen musiikki
Lapinlahden Lintujen tyylisuunta on aina ollut ensisijaisesti huumorimusiikki, muut genret ovat kuitenkin vaihdelleet alusta lähtien. Debyyttialbumilla musiikki oli erikoisia soittimia myöten pääasiassa huumorimusiikkia. 1980-luvun albumit olivat pääosin populaarimusiikkivaikutteisia. Kitaristi Puka Oinosen liityttyä yhtyeeseen tyyli muuttui rockimmaksi ja albumit Grrr ja Köyhän taivas olivat hyvin lähellä perinteistä rock-musiikkia. Sama suuntaus jatkui 2000-luvulle asti, poikkeuksena diskomusiikkia sisältävä albumi Kansandances. Uusimmalla Etiäppäin-levyllä yhtye on kuitenkin palannut 1980-luvun perinteisempään ja kevyempään otteeseen.
Lapinlahden Linnuilla on kuitenkin aina ollut myös vakavia kappaleita. Jep-levyllä oli Timo Erängön sanoittama "Puumiekka", jossa hän muisteli vastikään kuollutta isäänsä. Tähdet Kertovat -albumilta löytyy "Aimon virsi", josta synkkyydestään tunnettu Viikate on tehnyt coverversion. Etiäppäin-albumilla on useitakin vakavia kappaleita. Lapinlahden Lintujen musiikissa ja sketseissä tyypillinen teema on epäonnistuneista ja kaltoin kohdelluista ihmiskohtaloista. Yhtyeen jäsenet ovat kertoneet tavoitteikseen "vastustaa sitä, että ihmisiä huijataan, riistetään, alistetaan ja sorretaan" ja yleisesti olla "pienen ihmisen puolella suurta vääryyttä vastaan”.
Lapinlahden Lintujen historiikin kirjoittanut Jukka Lyytinen mainitsee kirjansa esipuheessa, että Lapinlahden Lintujen valtti on, että huumori ei ole koskaan perustunut "hassunhauskan epävireisesti" laulettuihin coverkappaleisiin.
Ryhmän sisäiset jäynät
Lapinlahden Linnut tunnetaan myös yhtyeen sisäisistä jäynistä ja kepposista. Kun Markku Toikka kävi yhtyeen alkuvuosina lomalla Yhdysvalloissa, muu yhtye päätti tehdä kepposen ja tekivät "sopimuspaperin", jossa yhtyeelle tarjottiin Nokian kanssa yli miljoonan arvoista mainossopimusta. Tapio Liinoja jopa kävi hakemassa Nokian toimistosta oikeanlaisilla leimoilla varustettua paperia. Yhtyeen jäsenet allekirjoittivat paperin ja jättivät näkyvälle paikalle. Toikan palattua hänelle kerrottiin vain, että "rahaa ei tipu kun ei saatu sun allekirjoitusta paperiin". Toikka luonnollisesti raivostui, eikä leppynyt sittenkään, kun hänelle kerrottiin asioiden oikea laita.
Linnut ovat kertoneet, että varsinkin Matti Jaaraselle tehtiin paljon jäyniä. Vuosikaudet kiertueilla hänen WC:stään vaihdettiin lamppu rikkinäiseen. Myös roudari Paavo Liesiselle tehtiin mainosaiheinen pila: hänet huijattiin uskomaan, että hänellä olisi mahdollisuus päästä Harley Davidson -mainokseen.



Jäähyväiskiertue

1. lokakuuta 2012 Lapinlahden Linnut ilmoitti lähtevänsä jäähyväiskiertueelle keväällä 2013. Maaliskuun alussa pidettävä ”No niin, viimeisetkin!” -jäähyväiskiertue alkoi 7.3. Hämeenlinnasta ja päättyi 17.3. Lahteen.



( kuva lainattu wikipedia.org)



Nykyiset jäsenet

• Timo Eränkö — laulu, saksofoni, 1983 –
• Matti Jaaranen — laulu, trumpetti, 1983 –
• Tapio Liinoja — laulu, 1983 – 1994, 2006 –
• Markku Toikka — laulu, saksofoni, 1983 – 1990, 2006 –
• Mikko Kivinen — laulu, 1983 – 1992, 2006 –
• Jussi Liski — laulu, koskettimet, 2008 –
• Hannu Lemola — rummut, 1986 – 1997, 2006 –
• Veli-Pekka Oinonen — kitara, 1989 – 1995, 2006 –



Entiset jäsenet

• Ari "Arvid" Kettunen — koskettimet, 1983 – 1988
• Heikki "Hiski" Salomaa — laulu, 1983 – k. 2. heinäkuuta 2003
• Jan Noponen — rummut, 1984 – 1986
• Ari Wahlsten — laulu, 1994 – 2006
• Pekka "Rekku" Rechardt – kitara, 1995 – 2002
• Harri "Hate" Kinnunen – rummut, 1997 – 2005
• Pekka "Devil" Virtanen – kitara, koskettimet, basso, 2002 – 2005
• Aarni Kivinen – laulu, saksofoni, 2003 – 2006
• Sami Kariluoma – rummut, 2005 – 2006
• Jarmo "Jaku" Havukainen – kitara, 2005 – 2006
• Pekka Hedkrok – koskettimet, 1984-2008



Sessiomuusikkoja

Lapinlahden Linnuissa on toiminut eripituisia aikoja useita sessiomuusikkoja, jotka ovat toimineet joko studioalbumeilla, keikkaillessa tai molemmilla.
• Hannu "Puntti" Valtonen (1994)
• Pekka "Rekku" Rechardt (soitti kitaraa useilla 1980-luvun levytyksillä ennen liittymistään vakinaiseksi jäseneksi)
• Pekka Pohjola (soitti bassoa useilla 1980-luvun levytyksillä ja myös joillakin keikoilla)
• Silu Seppälä – (basso, myös lauloi yhtyeen kymmenvuotiskeikalla)
• Jussi Kinnunen (basso)
• Harri Rantanen (basso)



Julkaisut
Studioalbumit

Lapinlahden Linnut (1985) *
• Jep (1986) *
• Vihreä gorilla (1987)
• Lauluja Nuppilasta (1988)
• Elämä janottaa (1989)
• Tähdet kertovat (1990)
• Grrr! (1992)
• Köyhän taivas (1994)
• Tyttö huutaa hii! (1995)
• Kansandances (1997)
• Iso muna (1999)
• Kolmas jalka haudassa (2003)
• Pienvikaisten paratiisi (2005)
• Etiäppäin (2007)
(*) Uudelleenjulkaistu yhteiskokoelmassa vuonna 2001.



Singlet

Vuonna 1995 single Köyhän taivas single nousi Suomen singlelistan ensimmäiselle sijalle. Köyhän taivas pysyi sijalla kaksi viikkoa. Äideistä rumin -singlen sävelradio sensuroi, koska piti kappaletta sopimattomana.
• Lipputangon nuppi / Sisäinen ahdistus
• Tapasin naisen / Sateet tulevat
• Tavallinen Jörndonner / Pikkumiesten laulu
• Rakas, ukulele soi / Tenukeppi'
• Älä pure mun ananasta / Hip hop
• Elämä janottaa / Tuoli kaatuu
• Se ei käy / Aino kirjoittaa
• Vihtaasi on kustu / Ruma
• Älä viskaa mua pihalle / Sedät jaksaa heilua
• Otto ja pano / Hellä Ulla
• Karvaisen kiitoksen metsästäjä / Aimon virsi
• Se tekee gutaa / Tiiviö
• Helppoa elämää / Hengessä Kollaan
• Sä teet mut hulluksi / Kalliossa
• Vanha suomalaisten poikain vitutuslaulu sekä ko. kappaleen remix ja dub mix
• Siittiöt (Siitosen veljekset) / Työtön, hullu ja eläkeläinen
• Köyhän taivas / Jos on eläin
• Köyhän taivas / Viheltävä Ville ja Pekka Petomaani
• Kaivollinen Kossua / Nyt sitä saa / Perse
• Enää en sano sanaakaan / Sen pitää olla Raimoa
• Älä itke, älä sure / Ei liian syvälle
• XL miehiä sekä XXL ja XXXL -remixit
• Pekka ja Justiina / XL-miehiä
• Voisinko olla minä / Kaljasta kaljaan
• Mun puutarhassa sekä Mun puutarhassa -remix
• Kilttejä lapsia
• Kesäapina
• Sä oot kaikkea kumista ja muovista
• Äideistä rumin
• Kolmas jalka haudassa / Suomi takaisin
• AIAIAIVOIVOIVOI
• Tänä kesänä perkele!
• Vedä mua otsikkoon
• Vedä lärvit, Matti Vanhanen
• Naiset vaihtaa mua kuin paitaa / Tyttö dynamiittivyössä
• Keski-ikä on syvältä (promo)
• Etiäppäin! (promo)
• Mun muriseva koirani Iines (promo)
• Takkatulen ääressä / Runo josta ei tullut mitään (promo)



Kokoelmat

• Parhaat (1988)
• Ei oikotietä sankaruuteen 1983–1989 (1990)
• Sulkasatoa osa I (1994)
• Sulkasatoa osa II (1995)
• Höyhenet pöllyää! 90-luvun parhaat (2000)
• Sedät jaksaa heilua (2001)
• Kaikkien aikojen parhaat (2002)
• Loputon lento (2002)
• Suomihuiput (2003)
• Lintuinfluenssa Vol.1 (2006)
• Lintuinfluenssa Vol.2 (2006) (joulukuussa 2006 julkaistun Lapinlahden Linnut: Ehkä kaikki -keräilyboksin mukana)
• Parhaat bongaukset 1 1985-1988 (2013)
• Parhaat bongaukset 2 1989-2007 (2013)
• Sketsejä radiossa (2013)



DVD- julkaisut

• Seitsemän kuolemansyntiä (elokuu 2006)
• Maailman kahdeksan ihmettä (lokakuu 2006)
• Kuudesti laukeava / Muuttuuko ihminen (marraskuu 2006)
• Lapinlahden Linnut: Ehkä kaikki (7 DVD + 1 CD) - keräilyboksi (joulukuu 2006)
• 25 v. Lennossa 1983-2008 (3 DVD) - keräilyboksi (11. huhtikuuta 2008)



Televisiosarjat

• Kyllä elämä on ihanaa (1987)
• Seitsemän kuolemansyntiä (1988)
• Maailman kahdeksan ihmettä (1990)
• Kuudesti laukeava (1992)
• Lapinlahden Linnut -Show (1993)
• Lapinlahden Linnut! (1995)
• Muuttuuko ihminen (2006)


Radiosketsisarjat

• Radio Top One
• Tieteellinen testiryhmä (1999 - 2000)
• Joulukalenteri aikuisille (2004, Radio SuomiPOP)



( kuva lainattu lapinlahdenlinnut.fi)



Sitten siihen kappaleeseen…. valitsin siis kappaleeksi ””Tyttö huutaa hii”. Tyttö huutaa hii! on Lapinlahden Lintujen järjestyksessään 9. studioalbumi. Se julkaistiin vuonna 1995. Albumin paras listasijoitus Suomen virallisella albumilistalla oli 24.
Levyn kappaleita on esitetty musiikkivideoina viihdesarjassa Lapinlahden Linnut!.


Mitään järkevää syytä tälle en osaa sanoa,Että miksi juuri tämä kappale, koska hyviä kappaleita heillä on paljon. Siis paljon! Käykäähän kuuntelemassa muitakin - suosittelen lämmöllä!! Lauletaan mukana!


Biisin löydät osoitteesta
http://www.youtube.com/watch?v=tN16GJ8HxBA





”Kehrää alla Porsche tai
rämisee Lada
Kuluu kiiltonahkajalkine
tai Anttilan kamala

kertosäe:
Se on jannusta kii
Huutaako tyttö hii

Laskeeko aurinko
Kattoterassille
Vai nouseeko kuu
Hesarin yksiön ylle

kertosäe

On partavesi soviteltu
Silkkisolmioon
Tai sänki unohtunut
Elämän Bermudankolmioon

kertosäe

Ei paljon vaatteilla auta
Kukonpojan koreilla
Nudistina joskus on
Keisarinkin pakko olla

kertosäe

Kuohuu suonissa veri
Sininen tai punainen
On pulassa kaveri
Tuhkamunainen

kertosäe


( kuva lainattu kaksplus.fi)



Ky KY KY KY KYL MÄ MÄ MÄ MÄÄ NI NI NI NI NIIN PA PA PA PA PA PALJON TÄ TÄ TÄ TÄ TÄTÄKIN FA FA FA FA FANITAN. LAPINLAHDEN LINNUT LII LIPATAAN, LIPALISKO LILLI KO LISSAHTAA.

SU SUS SU SU SU SU SU SUO SUO SUO SUOSITTELEN!!

tiistai 24. syyskuuta 2013

TIISTAIN TOIVOTTU: Tee kanssani syntiä, tee kanssani mutakakku!

Taas on aika Tiistain toivotun ja tällä kertaa keittiössä poiketaan kaidalta polulta ja tehdään jotain syntisen hyvää suklaasta. Okei, uimarenkaastani huomaa että olen poikennut ennenkin polulta, mutta elämä ilman suklaata on kuin autiomaa ilman sadepisaraa. Suklaa sopii muutenkin tällä hetkellä meneillään olevaan vuodenaikaan, syksyyn (mihinkäs ei sopisi...). Sitä voi nauttia yksikseen suoraan levystä haukaten peiton alla perjantai-iltana kun katsoo telkkarista "Tartu mikkiin"- ohjelmaa, suklaasta voi nauttia ystävien kanssa yhteisessä illanvietossa kuumentaen fondue kattilan, tai sitten voi kutsua sukulaiset, ystävät, tuttavat kylään ja leipoa vaikka muutaman herkullisen suklaata sisältävän kakun. Tänään jaan kanssanne perinteisen mutta NIIN HERKULLISEN mutakakun ohjeen, josta pitävät kaikki suklaan ystävät. Ohje on sellainen jonka kalorimäärää en suosittele edes miettimään, mutta kakusta riittää pieni pala tyynnyttämään makeanhimon.
Laitan tähän kakkureseptin lisäksi vähän tietoa suklaasta jonka tarkoituksena on herättää halu leipoa tätä ihanaa mutakakkua! :)
(kuva lainattu www.avatv.fi)


Suklaa on ruoka ja nautintoaine. Suklaata valmistetaan lisäämällä kaakaopavuista valmistettavaan kaakaomassaan yleensä sokeria ja usein myös maitoa, erilaisia mausteita sekä koostumusta parantavia aineita. Suklaata käytetään sellaisenaan kiinteässä muodossa, makeisten raaka-aineena, tai ruoanlaitossa.


Koostumus

Aito suklaa koostuu kaakaomassasta, johon lisätään tarvittava määrä kaakaovoita ja vaihteleva määrä sokeria, vaniljaa ja lesitiiniä. Vaniljaa tai vanilliinia lisätään maun takia ja lesitiiniä viskositeetin ja käsiteltävyyden takia. Hienoimmat ja laadukkaimmat suklaat eivät sisällä muuta rasvaa kuin kaakaovoita.
Suklaa on väriltään ruskeaa ja sen sävy vaihtelee kaakaopitoisuuden mukaan hyvin tummasta heleän vaaleaan. Kaakao itsessään maistuu kitkerältä. Siten pelkästä kaakaomassasta ja kaakaovoista valmistetut tummat suklaat ovat voimakkaan ja karvaan makuisia. Sokeripitoisuutta ja maitoa lisäämällä suklaasta saadaan makeampaa ja miedompaa. Suklaata voi myös maustaa monilla eri tavoilla, kuten erilaisilla pähkinöillä, kuivatuilla hedelmillä, mintulla, kahvilla ja likööreillä.


Tumma suklaa
(kuva lainattu fazer.fi)

Tummaa suklaata valmistetaan kaakaomassasta, kaakaovoista ja sokerista, mutta siihen ei käytetä maitoa. Tummassa suklaassa on kaakaota 45–100 prosenttia. Korkean kaakaopitoisuuden vuoksi kaakaon maku tuntuu voimakkaana. Euroopan unionin alueella tummassa suklaassa kaakaokuiva-aineen kokonaispitoisuus on oltava vähintään 35 prosenttia.


Maitosuklaa
(kuva lainattu aamulehti.fi)
Maitosuklaata valmistettaessa käytetään edellä mainittujen raaka-aineiden lisäksi maitojauhetta tai maitoa. Euroopan unionin alueella maitosuklaassa on oltava vähintään 25 prosenttia kaakaokuiva-ainetta ja vähintään 14 prosenttia maidon kuiva-ainetta. Vaaleassa maitosuklaassa on oltava vähintään 20 prosenttia kaakaokuiva-ainetta ja vähintään 20 prosenttia maidon kuiva-ainetta.


Valkoinen suklaa
(kuva lainattu wikipedia.org)

Valkoinen suklaa valmistetaan sokerista, maitojauheesta ja kaakaovoista ja maustetaan yleensä vaniljalla. Valkoisessa suklaassa ei ole lainkaan kaakaomassaa. Euroopan unionin alueella valkoisen suklaan täytyy sisältää vähintään 20 prosenttia kaakaovoita ja vähintään 14 prosenttia maidon kuiva-ainetta. Valkoista suklaata käytetään lähinnä koristeisiin, leivontaan ja jälkiruokiin.


Raakasuklaa

Raakasuklaa on suklaata, jonka valmistukseen käytettyjä raaka-aineita ei ole kuumennettu yli 46 asteen. Näin suklaassa on jäljellä myös arvokkaat ainesosat kuten entsyymit, vitamiinit ja fytoravinteet, jotka tuhoutuvat korkeiden valmistuslämpötilojen ja prosessoinnin yhteydessä.


Käyttö

Suklaa on muuntuvaisuuden ja muovailtavuuden ansiosta erittäin monikäyttöistä. Sen maku sopii melkein mihin tahansa. Sellaisenaan tai maustettuna se voidaan pakata levyn, patukoiden tai konvehtien muotoon, mutta suklaasta voidaan muotoilla myös erilaisia hahmoja, kuten joulupukkeja tai pääsiäispupuja. Suklaata voidaan käyttää myös täytteenä, koristeena tai kuorrutteena. Se sopii jäätelöön, leivonnaisiin, kekseihin, vohveleihin ja riisikakkuihin (riisisuklaa). Suklaata voidaan käyttää myös mausteena erilaisiin elintarvikkeisiin kuten juomiin, levitteisiin, vanukkaisiin tai lisäravinnejauheisiin. Suklaata käytetään myös ruoissa esim. kanassa voi olla mole- kastiketta eli kastiketta jossa on kaakaojauhetta.
Suklaamakeisten kolme suurinta kuluttajamaata kilogrammoina henkeä kohti vuodessa ovat nykyisin Irlanti 11,9 kg, Sveitsi 10,8 kg ja Iso-Britannia 10,1 kg. Suomi on sijalla 9 kulutuksella 7,2 kg.


Terveysvaikutukset

Joidenkin suklaassa olevien ainesosien on havaittu mahdollisesti edistävän terveyttä. Esimerkiksi tumman suklaan kohtuullisen nauttimisen on todettu estävän verisuonien tukkeutumia. Suklaamakeisissa on kuitenkin paljon sokeria ja rasvoja, joten ne voivat olla myös terveydelle haitaksi; liika suklaan syönti saattaa aiheuttaa esim. hampaiden reikiintymistä ja ylipainoa, siinä missä minkä tahansa runsasenergiaisen elintarvikkeen liiallinen nauttiminen. Kaakao sisältää teobromiinia, ja sitä on sitä enemmän suklaassa, mitä tummempaa se on. Teobromiini on myrkyllistä koirille.


Historia
(kuva lainattu fazer.com)

Maya-intiaanit ja heidän jälkeensä atsteekit viljelivät kaakaopapuja jo satoja vuosia ennen eurooppalaisten tuloa Amerikkaan. Intiaanit valmistivat kaakaopavuista nestemäistä ja kitkeränmakuista kaakaojuomaa nimeltä xocoatl, johon he lisäsivät myös muun muassa chiliä.
Eurooppaan ensimmäiset kaakaopavut tuotiin viimeistään vuonna 1544, kun kekchi- intiaanien valtuuskunta saapui tapaamaan Espanjan kruununprinssiä. Ensimmäisen kaakaolastin tiedetään saapuneen Sevillaan vuonna 1585. Tämän jälkeen nestemäinen suklaajuoma alkoi saavuttaa suosiota Espanjan hovissa. Suklaata alettiin tarjoilla kylmänä, ja chilin sijaan sitä maustettiin sokerilla, kanelilla, manteleilla ja pähkinöillä.
1600-luvulla suklaan salaisuudet levisivät Espanjasta muualle Eurooppaan. Ranskassa suklaa säilyi hovin ilona, mutta Englannissa suklaasta tuli vuosisadan puolivälin jälkeen koko varakkaamman kansanosan nautintoaine, kun kahvilat alkoivat tarjoilla suklaajuomaa. Yhdysvaltoihin suklaan toi irlantilainen John Hannon vuonna 1765.
1800-luvulla suklaan valmistustekniikat kehittyivät merkittävästi. Vuonna 1828 hollantilainen Coenraad van Houten keksi puristimen, jolla rasva saadaan poistettua kaakaomassasta ja kaakaojauhe eroteltua. Englannissa aloittivat tunnetut suklaavalmistajat kuten Cadbury, Fry ja Rowntree: vuonna 1847 Joseph Fry valmisti ensimmäisen kiinteän suklaapatukan ja vuonna 1863 Cadbury toi markkinoille suklaarasian. Suomessa perustettiin Brunbergin edeltäjä A.W. Lindforsin leipomo vuonna 1871. Sveitsiläinen Daniel Peter kehitti ensimmäisen maitosuklaan vuonna 1876, ja Sveitsi nousi yhdeksi suklaan valmistuksen keskuksista. Karl Fazer aloitti Suomessa suklaan valmistuksen vuonna 1894. Yhdysvaltalainen Milton Hershey aloitti suklaan massatuotannon Yhdysvalloissa 1900-luvun taitteessa.
1900-luvulla syntyivät monet nykyisinkin suositut tuotemerkit kuten Cadbury's Dairy Milk (1905), Toblerone (1908), Fazerin Da Capo (1916) ja Fazerin Sininen (1922), Milky Way (1923), Mars (1932), Kit Kat (1937), M&M’s (1940), Brunbergin neekerinsuukko, nykyisin Brunberg Suukot (1950-luku) ja Tupla (1960).


Suklaa kulttuurissa
(kuva lainattu ellit.fi)

Suklaata pidetään usein hyvin romanttisena aineena. Suklaan tuomaa nautintoa on verrattu rakasteluun, suuteluun ja ihastumiseen. Suklaan makua ylistetään monin paikoin ja se on hyvin suosittu herkkuna.
Suklaata on käytetty aihelmana myös monissa romaaneissa, joista esimerkkeinä Pieni suklaapuoti ja Jali ja suklaatehdas.


Suklaa Suomessa

Suomessa on neljä varsinaista suklaanvalmistajaa: Brunberg, Fazer Makeiset, Levy Chocolate ja Panda. Näiden lisäksi on useita yrityksiä, jotka työstävät muiden valmistamasta suklaasta omia suklaatuotteitaan. Suklaanvalmistajista ainoastaan Levy Chocolate paahtaa kaakaopapunsa itse – Brunberg ja Fazer lopettivat paahtamisen 1970-luvulla.
Suklaankulutus on kasvanut Suomessa tasaisesti vuodesta 1985 lähtien. Suomessa syödään suklaata selvästi enemmän kuin Euroopan unionissa keskimäärin. Suomessa syötiin vuonna 2010 suklaata 6,94 kilogrammaa henkeä kohti. Vuonna 2011 Suomeen tuotiin ulkomailta 14 961 tuhatta kiloa suklaata ja vietiin ulkomaille 9 976 tuhatta kiloa.
(kuva lainattu gbtimes.com)


Suomen myydyin suklaalevy on Fazerin Sininen.



Suklaasanastoa

• 1er cru: (1er on ranskaa, suomeksi ensimmäinen) Viinien maailmasta lainattu sana. Tarkoittaa tiettyjä, erityisen hyviä kaakaopapuja.

• Antioksidantti: Antioksidantti on terveydelle hyödyllinen kemiallinen yhdiste, joka estää toisten yhdisteiden hapettumista.

• Bittersweet chocolate: Lähinnä yhdysvalloissa käytetty yleistermi, joka useimmiten kuvastaa tummaa suklaata, jonka kaakaoprosentti on 70-100.

• Chocolatier: 1) Henkilö: Suklaaherkkujen valmistaja 2) Paikka: Suklaaherkkujen myyntipaikka 3) Henkilö: Tiettyjen suklaanvalmistusvaiheiden "valvoja" (suuremmissa suklaatehtaissa yms)

• Confiseur: Ranskaa, tarkoittaa lähes sama kuin chocolatier, mutta valmistaa muutakin kuin suklaata, esimerkiksi leivonnaisia yms.

• Criollo: Yksi kolmesta pääkaakaolajikkeesta.

• Croquant: Kts. Nougatine.

• Cru: Viittaa alueeseen tai paikkaan, jossa kaakao on viljelty.

• Fermentointi: Kaakaopuun hedelmän sisällä oleville kaakaonsiemenille suoritettava toimenpide. Fermentointi kestää muutamasta päivästä viikkoon ja tuona aikana siemenissä tapahtuu kemiallisia muutoksia: maku kehittyy, karvas maku poistuu ja kellertävät siemenet muuttuvat violetinruskeiksi.

• Flavonoidi: Flavonoidit ovat yhdisteitä, jotka saattavat ennaltaehkäistä mm. sydän- ja verisuonisairauksia. Flavonoideja löytyy tumman suklaan lisäksi mm. teestä, marjoista ja hedelmistä.

• Fondant: 1) Kermainen ja valkoinen sokerista ja vedestä valmistettu (ja useimmiten jollakin maustettu) konvehdin täyte. 2) Kakkujen kuorrutteena käytetty suklaakerros. 3) Leivälle tarkoitettu suklaalevite. 4) Ranskassa sana tarkoittaa tummaa suklaata.

• Forastero: Yksi kolmesta pääkaakaolajikkeesta.

• Ganache: Silkkisen pehmeä sekoitus suklaata ja kermaa, johon usein lisätään myös voita.

• Gianduja: 1) Hasselpähkinää (mahdollisesti mantelia) sisältävä konvehti. 2) Sileä pähkinätahna, joka on valmistettu paahdetuista ja jauhetuista pähkinöistä, suklaasta ja sokerista.

• Grand cru: Yhden tietyn alueen kaakaopavuista valmistettu suklaa. Voi kuitenkin pitää sisällään useampaakin kaakaopapua.

• Kaakaomassa: Kaakaopapujen siemensydämien jauhamisesta syntynyt kiiltävä ruskea massa. Englannin kielessä käytetään termejä chocolate liquor ja cocoa mass.

• Kaakaopapu: Kaakaopapu on kaakaopuun hedelmän siemen, joka on fermentoitu.

• Kaakaovoi: Erottuu kaakaomassasta, kun massa ajetaan voimakkaan puristimen läpi.

• Konvehti: Latinankielen sanasta confect, joka tarkoittaa taidolla tuotettua.

• Maitosuklaa: Suklaa, johon on lisätty maitojauhetta tai kondensoitua maitoa. Sokeriakin voi olla enemmän kuin tummassa suklaassa. Kaakaoprosentti on useimmiten 25-40% välillä.

• Manon: Konvehti, jossa täytteenä voista ja kermasta valmistettu massa ja jota koristaa saksanpähkinä. Saksanpähkinä voi joskus olla myös konvehdin sisällä.

• Mole: Meksikolainen mausteinen ja makeuttamaton, yleensä lihaa sisältävä suklaakastike.

• Napolitain: Yksittäispakattu näytepala suklaata, yleisimmin 5-10 gramman painoinen ja neliön muotoinen.

• Nougat: Vaahdotetuista kananmunanvalkuaisista, hunajasta ja sokerista valmistettu sitkeä massa, johon monesti lisätään pähkinöitä ja useimmiten jauhettuna. Nougat voi myös sisältää suklaata, jolloin koostumuksesta yleensä poistetaan sitkeys.

• Nougatine: Kovasta krystallisoidusta sokerista valmistettu makeinen, johon on usein lisätty jauhettua mantelia. Murskattua nougatineä käytetään konvehtien ja suklaapatukoinen/-levyjen täytteenä/lisukkeena. Nougatine = Croquant.

• Praline: Yksi suklaamaailman monimerkityksisimmistä sanoista. Yleisimmin sanalla tarkoitetaan konvehtia, joka alunperin sisälsi mantelia, mutta joka nykyään voi sisältää mitä tahansa pähkinää joko jauhettuna tai kokonaisena tai siltä väliltä.

• Semisweet chocolate: Lähinnä yhdysvalloissa käytetty yleistermi, joka useimmiten kuvastaa tummaa suklaata, jonka kaakaoprosentti on 50-69.

• Single origin: Kts. Cru.

• Skonssaus: Hidas prosessi, jossa mm. haitalliset makuaineet haihtuvat suklaasta. Myös maitojauheen mukana tullut vesi haihtuu. Skonssauksen alussa tai sen jälkeen massaan lisätään kaakaovoita lopullisen rasvaprosentin saavuttamiseksi.

• Sokeriton suklaa: Suklaa, joka ei sisällä sokeria, vaan makeutus hoidetaan jollakin toisella makeutusaineella, kuten esimerkiksi maltitolilla. Sokeriton suklaa ei kuitenkaan ole ihmiselle sen terveellisempää kuin sokerillinen suklaa, koska rasvan ja energian määrät ovat suunnilleen samat kuin tavallisessa suklaassa. Hampaille sokeriton suklaa on parempi kuin normaali.

• Temperointi: Suklaamassan prosessointivaihe ennen muotteihin valamista, jossa massaa jäähdytetään ja kuumennetaan vuoron perään, jotta saadaan suklaalle haluttu koostumus. Lämpötilat vaihtelevat valmistajien välillä.

• Theobroma cacao: Kaakaopuun tieteellinen nimi. Kreikan kielessä Theo = Jumala ja broma = ruoka, eli kyseessä on Jumalten ruoka. Nimen antoi vuonna 1753 ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné.

• Trinitario: Yksi kolmesta pääkaakaolajikkeesta, joka oikeasti on Criollon ja Forasteronristeytys.

• Tumma maitosuklaa: Tumma suklaa, jonka valmistukseen on käytetty myös maitoa/maitojauhetta. Kaakaoprosentti voi olla yhtä suuri kuin tummissa suklaissa, esim 70%.

• Tumma suklaa: Suklaa, jossa kaakaomassan osuus on vähintään 45%. Virallista alarajaa ei ole olemassa. Tumman suklaan valmistuksessa käytetään kaakaomassaa, kaakaovoita ja useimmiten myös sokeria kaakaomassan kitkeryyden vähentämiseksi. Tumman suklaan sisältävien flavonoidien väitetään ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja.

• Valkosuklaa: Tarkalleen ottaen valkosuklaa ei ole suklaata lainkaan, koska se ei sisällä kaakaomassaa. Se valmistetaan kaakaovoista, sokerista ja maitojauheesta ja useimmiten se maustetaan vaniljalla/vaniliinilla. Valkoista suklaata voi nauttia sellaisenaankin, mutta useimmiten sitä käytetään koristeisiin, leivontaan ja jälkiruokiin. Valkosuklaalevyihin ja -patukoihin lisätään usein makua antavia aineksia kuten marjoja, pähkinää, hedelmiä tms, sillä pelkkä valkosuklaa on melko mautonta.

• Valssaus: Jotta suklaa ei tuntuisi suussa rakeiselta, se valssataan. Valssauksessa suklaamassan (sisältäen sokerin) yksittäisten hiukkasten koko pienenee noin millimetristä noin 0,02 millimetriin.

• Xocoatl/Xocolatl: Suklaan alkuperäinen nimi maya-intiaanien kielellä. Sana tarkoittaa kitkerää vettä.

(kuva lainattu yle.fi)

Tätäkö et tiennyt suklaasta?

• Suklaavalmistajien liiton mukaan Yhdysvalloissa myydään joka vuosi ystävänpäivän aikoihin noin 36 miljoonaa suklaarasiaa.

• Christian Nelsonin onnistui vasta vuonna 1922 kuorruttaa jäätelö suklaalla ensimmäistä kertaa.

• Kaakaovoin sulamispiste on vain hieman alle ihmisen ruumiinlämpötilan. Siksi suklaa sulaa niin helposti suuhun.

• Kaakaopuut voivat kasvaa jopa 15 metrisiksi ja elää 60 vuotiaiksi.

• Yhdysvaltain ex-presidentin rouva Eleanor Roosevelt söi joka aamu kolme suklaalla päällystettyä valkosipulipalloa. Tämä paransi rouvan lääkärin mukaan hänen muistiaan.

• Vuonna 1624 Wieniläinen Johan Franciscus Rauch tuomitsi suklaan intohimojen sytyttäjäksi ja kehoitti munkkeja olemaan koskematta suklaaseen.

• Ensimmäinen konvehtirasia oli Richard Cadburyn valmistama. Se valmistettiin 1868 ja kansikuvassa oli Cadburyn oma tytär pitelemässä kissanpoikasta.

• Mansikoiden kuorruttaminen suklaalla ei ole helppoa. On varmistettava että mansikan pinnalla ei ole vähääkään kosteutta.

• Joidenkin tutkimusten mukaan kaakaojuoma voi vähentää laktoosi-intoleranttien oireita.

• "Suklaa on luonnon tapa hyvittää maanantait".

(kuva lainattu rakkaatsiskot.net)





Sitten siihen ohjeeseen...vihdoin....



Suklaa Mud Cake, eli mutakakku

Sisältää gluteenia, laktoosia, kananmunaa
– Valmistusaika: 45 min

Ainekset

200 g Fazer Tumma leivontasuklaata
200 g voita
4 kpl munaa
2 dl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

(Kuvat lainattu www.fazer.fi)




Tee näin

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sulata suklaa ja voi ja kaada munasokeriseokseen. Lisää vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita varovasti. Kaada seos voideltuun, jauhoitettuun pyöreään vuokaan (n. 25 - 26cm).

Paista uunin alatasolla n. 10-12 min. Mud Caken pitää jäädä sisältä löysähköksi ja se jähmettyy hieman jäähtyessään. Jäähdytä kakku hyvin ennen tarjoilua, ensin huoneen lämmössä, sitten jääkaapissa.

Tarjoile esim. vaniljajäätelön kanssa.

Vinkki!Mud Caken idea on että kakku on sisältä "raaka" ja vain reunoilta paistunut. Jäähtyneenä sitä on helpompi käsitellä ja jääkaappikylmänäkin maistuu hyvälle. Kakun voi hyvin valmistaa päivää ennen tarjoilua.

Ohjeeseen tulee tummaa leivontasuklaata, mutta olen tehnyt kakun myös maitosuklaasta ja voin kertoa ettei muruakaan jäänyt naapurin kisulle... Itselle tulee myös se mieleen että muutkin suklaat kävisivät tähän mainiosti, esim. Mariannesuklaa jos kaipaa mukaan mintun raikkautta...


Tässä hieman tietoa suklaasta ja yksi miljoonista suklaaseen liittyvistä ohjeista. Mielestäni tämä on kuitenkin helppo, hyvä!!, kätevä, lihottava, ihana, ruskea, makoisa, suklainen, kiihkeä, sulava ja yksinkertaisesti paras ohje. Kannattaa kokeilla :)!



Tässä vielä selvennykseksi kaikille suklaan syömisestä niuhottaville:

Uusimmat terveysuutiset: Suklaa sopii myös laihduttajalle!

Suklaa on kasvisruokaa. Suklaa tehdään suklaapavuista. Palko/papu = vihannes. Myös sokeri tehdään juurikkaasta, joka on terveellinen vihannes. Täten suklaa on terveellistä kasvisruokaa. Suklaassa on myös maitoa, mikä tekee suklaasta vieläkin terveellisempää ruokaa. Suklaarusinat ja muut suklaahedelmät lasketaan hedelmiksi, joten niitä saa syödä niin paljon kuin jaksaa. Ne eivät lihota. Jos suklaata syödessäsi kätesi sotkeutuvat sulaneeseen suklaaseen, syöt liian hitaasti.
Ongelma: miten saat suklaalevyn kuljetettua kaupasta kotiin kesäkuumalla saunankaltaisessa autossa? Ratkaisu: Syö suklaa jo parkkipaikalla.
Diettiohje: Syö suklaata ennen jokaista ateriaa. Se vie pois ruokahalua ja nälkää, joten syöt vähemmän. Jos syön yhtä paljon tummaa suklaata ja valkoista suklaata, ne kumoavat toisensa vaikutuksen. Näin pysytään ruokavaliossa tasapainossa. Suklaa sisältää antioksidantteja, jotka ehkäisevät vanhenemisen vaikutuksia. Suklaa siis nuorentaa. Yhdestä suklaarasiasta saat koko päivän energiatarpeen täytetyksi. Eikös ole kätevää ja yksinkertaista? Jos suklaata ei olisi, ei tarvittaisi myöskään tukialushousuja ja tukisukkahousuja. Koko alusvaate- ja sukkahousuteollisuus romahtaisi. Ja sitä emme halua, emmehän?
Muista: “Stressed” on toisinpäin kirjoitettuna “desserts”, eli suomennettuna stressi on toisinpäin jälkiruokaherkut. NI!

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Onnea 60- vuotias Koskenkorva!

Innostuin selailemaan kirjahyllyni kirjoja. Käteen pomppasi, kuin sunnuntaina tilauksesta, kirja nimeltä "Nuorison raittiustieto", nelkytluvulla kirjoitettu varsin hubaisa teos. Hyllystäni löytyy myös muuta hauskaa aiheeseen liittyvää ja ajattelin nyt jakaa niitä teidän kanssanne. Lähdemateriaalieni teksteistä kävi myös ilmi, että tänävuonna 60- vuotis syntymäpäiviään juhlii kokokansan suosima elämänvesi nimeltä Koskenkorva, joten jotain tietenkin mainitsen myös siitä. Lopuksi innostukaamme laulamaan vielä muutamia hienoja lauluja mm. Lapinlahden Lintujen tahtiin.
Grogilasi käteen ja nojatuolista hyvä asento, tämä on siis omistettu kaikille historiasta kiinnostuneille sunnuntaijuopoille.


Viljan polttohan viinaksi on ikivanha perinne. Kotitarvepoltto kuitenkin kiellettiin vuonna 1866, ja vain tehtaat saivat valmistaa alkoholia. Niiden valikoimassa oli lisäksi muun muassa konjakkia, likööriä ja punssia. Kansa kutsui suosittuja viinin ja punssin sekoituksia holipompeleiksi.

Sivistyneistö istutti Suomeen raittiusaatteen, josta tuli lähes kansalaisuskonto. Työväenliike otti 1800- luvun loppupuolella raittiuden ohjelmaansa, ja kieltolaki tuli myös poliittisten puolueiden keskeiseksi teemaksi. Eduskunta hyväksyi 1907 seisaalleen nousten kieltolain, mutta Venäjän keisari jätti sen vahvistamatta (en ihmettele miksi…). Kieltolaki tuli voimaan itsenäisessä Suomessa kesällä 1919.
Herkkusuisten kansalaisten onneksi joulukuun 29.–30. päivänä vuonna 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä yli 70 prosenttia äänestäneistä äänesti lain kumoamisen puolesta. Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden väkijuomalain, jossa säädettiin alkoholin myyntimonopolin keskittämisestä valtiolle. Laki tuli voimaan 5. huhtikuuta 1932, ja sen mukaan alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus on ollut valtion omistamalla Oy Alkoholiliike Ab:lla.
Tapahtumasta on jäänyt mieliin numerosarja 543210, joka tarkoittaa päivämäärää 5.4.1932 ja kelloaikaa 10, sillä ensimmäiset Alkoholiliikkeen myymälät avattiin tuolloin, lain voimaantulopäivänä klo 10.

Valtion monopoliyhtiöksi perustettiin Oy Alkoholiliike Ab. Myymälöissä pullot asetettiin hyllyihin pohjat asiakkaisiin päin, koska ostohalua ei tahdottu herättää.
Alkon varhaisin oma valmiste Pöytäviina tuli myyntiin 1932. Saman vuoden aikana tulivat myös akvaviitti, Jaloviina, Arrakkipunssi, Viskiviina, Jouluhehku, ja Vinetto. Salakuljetukset yritettiin lannistaa suunnittelemalla kuminalla maustettu väkevä ja edullinen Karhuviina.

Jaloviina oli tehty kotimaisesta viljaviinasta ja aidosta ranskalaisesta konjakista. Jaloviinaa oli kolmea eri tähtilajia, mitä enemmän tähtiä, sitä suurempi konjakkipitoisuus. Pulavuosina tuli tarjolle myös tähdetöntä jaloviinaa, johon konjakin tuntua lisättiin esanssien ja poltetun sokerin avulla.
Musiikin puolella jaloviina, erityisesti yhden tähden versio, on tunnettu rock- ja heavyartistien suosimana juomana. Se joskus lisätään automaattisesti osaksi rider- listaa. Sanoituksissa jaloviina esiintyy ainakin Hectorin kappaleessa "Juodaan viinaa", Freud Marx Engels & Jungin kappaleessa "Jaloviinaa", Lyijykomppanian kappaleessa "Jaloviinamies", Reino Helismaan kappaleessa "Konsulin tyttären pihalla", Viikatteen kappaleessa "Iltatähden rusko", Turmion Kätilöiden kappaleessa "Tirehtööri" sekä Palefacen kappaleessa "Syntyny rellestää". Viikatteen instrumentaali "Leikatun konjakin salaisuus" on nimetty jaloviinan mukaan.

Aikanaan Jaloviinaa pidettiin hienompana tuotteena kuin Koskenkorvaa, joka syntyi kuusikymmentä vuotta sitten, juhannuksena, vuonna 1953 ( hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain….) . Koskenkorva kelpaa silti myös herroille. Se riisuu titteleistä, tuo eri sukupolvia yhteen ja lujittaa ystävyyttä. Se erottaa arjen pyhästä: lämpiävä kiuas ja Koskenkorva ovat monelle sama kuin iltakellot uskovaisille. Ne juhlistavat viikonlopun alkaneeksi.
Koskenkorva tuli kuin tunnuskuvaksi orastavalle vauraudelle - sotakorvaukset oli saatu maksettua, ja nyt oli varaa tehdä viinaa perunasta.
Pullon etikettiin tuli Pohjanmaan lakeutta latoineen. Kari Hotakaisen novellissa kertojaminä katsoo etikettiä ja huomaa, että juoman pinta on vielä latojen kattojen yllä. Meidän täytyy juoda ladot turvaan, Pohjanmaa on kärsinyt jo riittävästi tulvista. Kaadan omaan lasiin sen verran että olen varma, että ladot säilyvät kuivina seuraavaan kesään.
Suositusta Koskenkorvasta on tullut viinan synonyymi ja suomalaisuuden symboli. "Koskenkorva is very good", totesi presidentti-rooleistaan tunnettu näyttelijä Ronald Reagan Suomenvierailullaan. Ja oikeaanhan Ronnie osui. Aito, kirkas ja raikas Koskenkorva Viina maistuu kyllä rankemmallekin sheriffille.
Koskenkorva, Kossu, Koskis maistuu ruisleipääkin vahvemmin Suomelta!

Poimein Kossun kippajien, eli alan asiantuntijoiden sivulta muutaman kokeilunarvoisen drinksuohjeen:

Kalsarit :
4 cl koskenkorva, aski sisuja
Huoneenlämmin Koskenkorva kaadetaan viskilasiin. Nautitaan huikalla huiviin-periaatteella ja otetaan muutama sisu kyytipojaksi. Nautitaan yksin kotona perjantai iltana kalsarit jalassa.


Appelsiini :
Pullo Kossua, appelsiineja, injektioruisku.
Injektioruiskulla ruiskutetaan kossua kuorimattoman appelsiinin sisään. Appelsiini kuoritaan ja nautitaan sellaisenaan. Suositellaan käytettäväksi mikäli eukkosi nalkuttaa juomisesta.

Virallinen kossu :
4 cl koskenkorvaa
Kossu kaadetaan lasiin tai nautitaan sopivissa erissä pullosta. Wapun ehdoton hitti!


Pitsa? :
4 cl koskenkorva, tomaattimehua, vissyä, oreganoa
Viina kaadetaan pitkään lasiin. Lasi täytetään puoliksi tomaattimehulla ja puoliksi vissyllä. Pintaan sirotellaan oreganoa. Ei tällä ehkä nälkä lähde mutta...


40- luvun Nuorison raittiustietokirjan kirjoittajien alkulauseesta paistaa syvä huoli sen aikaisesta raittiusopin määrästä.
”Raittiusopilla on kansakoulumme jatko-opetuksessa samoin kuin muussakin varhaisnuorison opetuksessa epämääräinen , ellemme sanoisi syrjäinen asema. Kansakoulun järjestysmuodon perusteita koskevassa laissa, jossa koulun oppiaineet on lueteltu, sitä ei mainita edes valinnaisena aineena. Se on voitu ottaa koulun opetusohjelmaan ainoastaan tilan salliessa ja muuna aineena. Arvattavasti raittiusoppi ei voi jäädä nykyiseen tilaansa. Jos se käytännöllinen, elämään valmistava luonne vaatii huomiota myös raittiuskasvatukselle kiusauksille alttiiden murrosikäisten opetuksessa. Sodanjälkeisinä aikoina, väkijuomien käytön ja siitä johtuvan siveellisen turmelluksen lisääntyessä, tämä tarve on muodostunut sitäkin suuremmaksi”.
Kirjassa kerrotaan alkoholin pahoista vaikutuksista. Sisällysluetteloon kuuluu mm. ”Alkoholi urheilijan ja sotilaan elämässä”, ”Alkoholi ja auto-onnettomuudet”, ”Alkoholi ja rikollisuus”.
Kirja on kyllä hieno kirpputorilöytö, mutta paremmin valistusta entisajan malliin saa kyllä eri elokuvista. Muistan joskus katsoneeni jotain elokuvaa, jonka nimeä en nyt muista, mutta siinä joku käppänä paasasi tulipunaisena viinan perkeleestä. Tittelinä hänellä tietysti oli rovasti, kuinkas muutenkaan, mutta samaan hengenvetoon omasta povarista häneltä kyllä löytyi "janojuomapullo". Paheet ne on papillakin!




Oma suhtautumiseni alkoholiin? Köyliön Lallintalon lavan edessä eturivissä nuoruuteni viettäneenä voin kertoa etten itsekkään tämän "myrkyn" käytöltä ole välttynyt. Saatan tänäpäivänäkin joskus silloin tällöin (harvemmin siis kuin päivittäin) maistella jotain uutta Alkon valikoimaan tullutta viintä. Mun mummu muotoili asian hienosti, (hänellä siis on aina konjakkia kaapissa) "Otan konjakkia aina iltaisin ruokalusikallisen ja silloin kun viluttaa. Minua kyllä viluttaa aika usein"...

Sen kunniaksi, että WHO:n kokoaman listan mukaan (vuonna 2012) Suomalaisten (puhtaan)alkoholin käyttö koko maailmassa on vain listan sijalla 24, eli 12,53 litraa/henkilö, niin voimme laulaa muutaman aiheeseen liittyvän biisin...

Lapinlahden Linnut: Baarituoli

Moni tyhjästä aloitti aikoinaan
Nyt on velkaa jo miljoona
Paha nyhjästä mistään on markkaakaan
Kun on mainetta hulttiona

Olen tuolina kälyisen kapakan
Nähnyt persuksen monenkin herran
Toki neitosen ahterin napakan
Oon myös tuntenut muutaman kerran

refrain:
Aika kuluu hiljalleen niin kuin minäkin
Rukoilla päälläni mun saa
Niin isää Jumalaa kuin lisää humalaa

Usein ylleni mallasta roiskitaan
Lennän nurin tai seinää päin
Kun mut koivusta veistettiin aikanaan
Tiennyt elon en jatkuvan näin

Hyvin pyyhkii kuin Serla persettä
Hyvin pyyhkii kuin vesi ja moppi
Kun on mainetta lattiarättinä
Paha saastalle tehdä on stoppi

refrain

Aika kuluu hiljalleen niin kuin minäkin
Kiroilla päälläni mun saa
Ja jauhaa filosofiaa
Mut aika kuluu hiljalleen niin kuin minäkin
Rukoilla päälläni mun saa
Niin isää Jumalaa kuin lisää humalaa



Freud Marx Engels Jung: Särkynyt sydämiset

Särkynytsydämiset aina juovan tuntuvat
Hukuttaakseen murheet, jotka kelluu kuin untuvat
Ja ehkä elämä on vain huonoa pilaa, mutta mehän hekotetaan
Niin että kukahan seuraavat tilaa, sillä kai me ne otetaan

refrein:
Viekää minut baariin, veljet
Tuoliin nostakaa
Hitto joo, mä en pelle oo
Jos mies en olla saa

Älä kysy, mikä mul on, minä tiesin mitä mä tein
Joka kerta, kun pullon Vanhan nurkkapöytään vein
Ja elämä tuntui ihanalta, mutta hyvältä näyttänyt en
Sillä viinatun lihan alta mä olin syvältä käyttänyt sen

refrein

Joten jostain taksi hoida, ei jäädä aikaa haaskaamaan
Nyt ei oo aikaa valikoida - mihin tahansa kapakkaan
Eli kuski, ala jo ajaa kohti lähintä ravintolaa
Minä etsin vapahtajaa, etsin lisää humalaa

refrein

Viekää minut baariin, veljet
Tuoppi ostakaa
Hitto joo, mä en pelle oo
Jos mies en olla saa

Viekää minut baariin, veljet
Tuoliin nostakaa
Sillä vittu joo, mä en pelle oo
Jos mies en olla saa


On aika tullut kiittää seurastanne ja osallistumisestanne edellämainittuihin lauluihin. Loppukevennykseksi vielä Laihialaisten meininkiä...

Kaksi laihialaista löysi viinapullon. Lähempi tarkastelu osoitti että siinä oli metanolia.
- Täytyy kai viskata se jokeen, sanoi toinen.
- EI! Minulla on sokea veli...



Tämän tuotoksen lähteenä ovat olleet:
Juhani Seppovaaran: Muistojen markkinoilla
Kärnä-Karhumäki: Nuorison raittiustieto
Internet

perjantai 20. syyskuuta 2013

Pala saippuaa







Olin tuossa taannoin saippuantekokurssilla. Kaikki lähti liikenteeseen-mistä muustakaan kun likaisesta mielikuvituksesta ja kirosanoista. On siis aika "hakea vitsa itse" elikkä mennä tekemään itse saippuat joilla saa suun pestyä. Kurssilla oli kivaa ja tätä kokeilen myös kotona.
Tarkoituksenani on ottaa teidät mukaan tänne puhaltelemaan saippuakuplia joten avaan hieman tätä aihetta suunnasta ja toisesta. Lisäksi jaan teidän kanssanne saippuanvalmistuksen ohjeen ja kuvia onnistuneesta lopputuloksesta. Liukkaita lukuhetkiä! ( huoh.....)






(Kuva Juhani Seppovaaran "Muistojen markkinoilla"- kirjan sivuilta)






Viimevuosisadan alussa suurin osa suomalaisista käytti itse keitettyä saippuaa, joka valmistettiin teurasjätteistä ja lipeästä. (Itsekin käytin näistä toista raaka-ainetta tehdessäni saippuaa, mutta siitä myöhemmin...) Lisäksi käytettiin laukkuryssien myymää saippuaa. Enzo-Gutzeitin mäntysuopatehdas valmistui 1920 Kotkaan, kun mäntyöljyä oli opittu tislaamaan. Mäntysuopa syntyi puuteollisuuden sivutuotteena, ja sitä keitettiin perinteisen saippuan tapaan mäntyöljystä ja lipeästä.
Kotiliedessä mäntysuopaa mainostettiin 30-luvulla toistuvasti. Kun talo oli sillä puhdistettu, vierailulle tulleen Amalia-tädin kotkansilmätkään eivät löytäneet kodista moitteen sijaa. Mainosten mukaan mäntysuovalla voitiin pestä myös hienoimmat pitsivaatteet ja hiukset. Riittoisa mäntysuopa tappoi bakteerit, mutta ei vahingoittanut pestäviä pintoja tai ihoa. Pahinkin öljytahra lähti liottamalla, eikä tarvinnut hikipäässä hangata ja hieroa. Tämä emännän korvaamaton aarre oli lisäksi huokeaa.

Vanhoissa saippuamainoksissa on hauskoja tekstejä, jotka tietysti pätevät tähänkin päivään. Lux-saippuamainoksessa oli Ruotsalaisen näyttelijä Märta Torenin kuva jossa hän sanoi ” Lux saippua saa ihon suloisen raikkaaksi”. Mainos kehotti vaalimaan ihoa filmitähtien lumivalkoisella kauneussaippualla. Lisäksi mainoksessa kerrottiin, että 9 filmitähteä 10:stä käyttää Lux saippuaa.
Ilona- kauneussaippuamainoksessa sanottiin, että ”pehmeät ja hienot pitää käsienne olla vaikka tekisittekin talousaskareita. Lopetettuanne astioiden pesun, siivoamisen, harjaamisen tai muut semmoiset työt, peskää heti kätenne Teka Ilona- kauneussaippualla, niin näette miten hienoina, sileinä ja pehmoisena kätenne pysyvät. Ilona- saippuassa olevat valikoidut aineet vaikuttavat sen.” Toisessa Ilona- saippuamainoksessa luki isoilla kirjaimilla ”Pese pois ruma hipiä”…. ai että miten valloittavaa!

Mutta mutta...se oli sitä surutonta nuoruusaikaa (ei kylläkään minun...) ja tästä on hyvä palata tämän päivän saippuantekopajalle. Enää saippuan valmistuksessa en käyttäisi teurasjätteitä, mutta mikä tietää vaikka siitäkin tulisi jossain vaiheessa muodikasta ja ekologista. "Porsaalle possusaippuaa", "Raatosaippua", "Kalmantuoksuinen palasaippua", "Tuhti teurasjätesaippua-vain tosihemmoille"....hmm.. luovana ihmisenä näen tässä kyllä bisnesidean, tällähän minä erottuisin massasta. Massasta erottuva teurasjätemassasaippua. Oksennuksen välttämiseksi yritän pysyä polun puolella ja välttää ojaan ajoa joten siirrymme saippuan valmistuksen saloihin ja eri saippuatyyppeihin.









Erilaiset saippuat













Perussaippua

Tavallinen saippua vaahtoaa hyvin ja se sopii mainiosti käsienpesu- ja saunasaippuaksi. Hyvästä perussaippuasta saa erilaisia variaatioita mausteiden ja ihanien tuoksuöljyjen kanssa. Jos et ole aikaisemmin tehnyt saippuaa, niin tällä kannattaa aloittaa.

Oliiviöljysaippua

Oliiviöljysaippua sopii erittäin hyvin herkkäihoisille, ja sitä voi käyttää jopa vauvasaippuanakin. Oliiviöljysaippuasta käytetään myös nimitystä Kastilian saippua (Castile soap). Kastilian saippua on peräisin Kastilian maakunnasta Espanjasta. Oliiviöljysaippuaan voi myös lisätä erilaisia tuoksuja ja yrttejä, mutta parhaimmillaan ainakin allergikoille se on hajusteettomana ja väriaineettomana.


Suolasaippua

Moni luulee, että suola kuivattaa ihoa, mutta vaikutus onkin päinvastainen. Siksi sitä voidaan käyttää koko vartalon lisäksi myös kasvojen hoidossa. Saippualla on kuoriva ja desinfioiva vaikutus ja se jättää ihon pehmeäksi. Suolasta on moni saanut apua myös iho-ongelmiinsa, esim.psoriasis.


Maitosaippua

Maitosaippuaan voidaan maidon lisäksi käyttää myös kermaa ja se on erittäin hellävarainen saippua.Valmistumenetelmä vaatii jo hiukan kokeneemman saippuakokin taitoja, joten suosittelemme maitosaippuan valmistusta sellaisille, jotka ovat jo tehneet perussaippuaa.


Kuumamenetelmä

Tällä menetelmällä valmistettu saippua on heti käyttövalmis, kun normaalisti saippuan tekeytymistä pitää odottaa n. kuukausi, jolloin siitä haihtuu pois lipeä.









Tarvikkeet saippuan valmistukseen:

- Ohjeen mukaiset ainesosat
- muotit (esim. maitotökit, silikonivuoat, ei metallia sisältävät astiat)
- mausteet ja tuoksut
- kattila rasvan sulatukseen
- tarkka vaaka
- sekoituskulhoja ja kauhoja
- sauvasekoitin
- käsineet, esiliina, myös suojalasit ovat suositeltavat




















Saippuan valmistuksessa käytettävää lipeää voi hankkia mm. Biltemasta tai apteekista. Sauvasekoittimen voi ostaa kirpputorilta. Saippuan valmistuksessa käytettävät astiat ym. täytyy pitää erillään ruoanvalmistusastioista joten esim. kirpparilta voi ostaa halpoja astioita yms. Öljyt kannattaa valikoida halvimmasta päästä, ei siis sadan euron oliiviöljyjä. Tuoksuissa vain taivas on rajana. Muita aineksia kannattaa myös kokeilla esim. kaakaojauhoa, kuivattua minttua, kaurahiutaleita, kahvia ym.










Sitten ohjeisiin...



Perusresepti


150 g kookosrasvaa (käytimme munkkirasvaa joka sopii loistavasti)
350 g rypsiöljyä
150 g kylmää vettä
71 g lipeää
Maustaminen oman maun mukaan. Itse käytin tummaa kaakaojauhoa, minttutuoksuöljyä ja kuivattua minttua (= minttusuklaa :) )





Oliivisaippua 

(helpompi koska ei tarvitse sulattaa rasvaa...)


500 g oliiviöljyä
125 g kylmää vettä
64 g lipeää

Tätä saippuaa kannattaa maustaa hillitysti. Itse halusin kuitenkin laittaa katajanmarjatuoksua joka toi siihen lisää luonnollisuutta ja raikkautta. Kuorivan vaikutuksen edistämiseksi mukaan voi laittaa esim. kaurahiutaleita. Sopii hyvin herkkäihoisille. Parhaimmillaan puolen vuoden kuluttua valmistuksesta.










Perussaippuan valmistus:

1. Tee ensin muotit saippuoille: Teippaa maitotölkin pää huolellisesti kiinni. Tee saksilla keskelle iso reikä josta massan saa hyvin tiputettua.


2. Punnitse kova rasva sekä öljy


3. Punnituksen jälkeen sulata kova rasva ja lisää siihen punnitut öljyt ja vie ne jäähtymään.


4. Punnitse lipeä omaan astiaansa ja vesi vatkauskulhoon.


5. Lisää LIPEÄ VETEEN! Ei koskaan toisinpäin. Tästä nousee höyryä, jota ei kannata hengittää. Tämä vaihe kannattaa tehdä ulkona. Lipeävesi kuumenee joten vie se jäähtymään ulos.


6. Laita mausteseokset valmiiksi.



7. Kun molemmat ainekset ovat jäähtyneet, yhdistä ja sekoita ne sauvasekoittimella niin kauan kun seos on kiisselimäistä "makupalavanukasta". Joskus massa vaatii kauan vatkausta, joskus seos vatkautuu melkein saman tien.



8. Sekoita tuoksut ja mausteet yms. saippuamassaan.



9. Kaada massa muottiin ja ravistele muottia ilmakuplien poistamiseksi.



10. Saippuan voit leikata vuorokauden kuluttua. Puristele muottia-massan kuuluu olla kovettunut. Saippuan voi leikata terävällä veitsellä tai esim. karhulangalla. Saippasta voi leikata itselleen mieluisan kokoisia palasia, itse otin muutamasta palasta myös piparimuotilla palasia.








































11. Laita viipaleet muutamaksi kuukaudeksi esim. kaapin päälle liinan alle kypsymään. Saippua on käyttövalmis vasta kuukauden kypsytyksen jälkeen, jolloin lipeä on haihtunut.









Omat saippuani onnistui hyvin ja tästä kyllä jäi kytemään kipinä lisäsaippuoiden valmistukseen. Seuraavaksi voisin kokeilla leivossaippoita.....tai kurkkuoliivisaippuaa.... Kuukauden päästä pääsen valmistuksen ehkä hauskimpaan osioon, nimittäin palojen pakkaamiseen. Aijon tässäkin asiassa poiketa massasta ja keksiä omaperäisiä ratkaisuja, jos siis virtaa riittää koneessa :) Mutta niistä sitten ehkä tuonnempana.
Toivottavasti tästä oli teille iloa ja hyötyä, minä ainakin kiitän kansalaisopiston kouluttajia jotka minua opastivat saippuan teossa :)





Lähteet, tiedot ja taidot tähän osioon:
Helmikellari, Juhani Seppovaaran "Muistojen markkinoilla"-kirja, Jeesuksen aikaiset Kodin Kuvalehdet omassa kotiarkistossani, internetin ihmeellinen maailma mitä erilaisimmilla hakusanoilla.








KAUNEINTA LUONTOA

Ystäväni innostui kehumaan kauniita kukkiani...

Kuvissahan on siis kauniita pelargonioita.
"Suosikkikukka on kiitollinen kasvi myös aloittelevalle viherpeukalolle, sillä se on helppohoitoinen ja kestävä. Kasvi sietää yllättävän hyvin kuivuutta ja niukkaa hoitoa. Tuholaiset ja tauditkin pysyvät niistä yleensä loitolla."- Siltähän nämä minunkin kukat näyttävät, on kestävä ja näköjään sietänyt kuivuutta (kaikella on silti rajansa, jopa kasveilla...)

Pelargonilajeja:

Pelargonium abrotanifolium – aaprottipelargoni
Pelargonium capitatum – ruusupelargoni
Pelargonium crispum – situunapelargoni
Pelargonium denticulatum – hammaspelargoni
Pelargonium odoratissimum – omenapelargoni
Pelargonium peltatum – riippapelargoni
Pelargonium quercifolium – suklaapelargoni
Pelargonium radens – lääkepelargoni
Pelargonium tetragonum – pillipelargoni
Pelargonium tomentosum – piparminttupelargoni

Mietin kiihkeästi sitä, että oma pelargonini alemmassa kuvassa olisi Pelargonium tetragonum, eli pillipelargoni. En tietenkään ole asiantuntija (vai olenko hmm....), mutta veikkaisin näin ainakin ulkonäön perusteella...

torstai 19. syyskuuta 2013

VIIKON HYMYPATSAS

Rakkaat toverit. Taas on viikko vierähtänyt ja viikonloppua kohden kun mennään niin on aika julkaista viikon hymypatsas joka sopivasti virittää meitä viikonlopun taajuudelle. Käykää ensin vessassa ja lukekaa vasta sitten. Tämän viikon vitsini käsittelee erittäin ajankohtaista asiaa nimeltä kierrätys.


Kas homma meni näin että...

Suomalainen syö aamiaista kahvilan aamiaispöydässä. Hänen vieressään istuu ruotsalainen joka mässyttää purukumia. Röyhkeästi ruotsalainen aloittaa:
” Syöttekö te suomalaiset koko leivän?”

Vastahakoisesti suomalainen vastaa:
“Kyllä, tottakai!”.

Ruotsalainen leikkii purukuminsa kanssa ja sanoo:
“Sitä me emme tee, ruotsissa me syömme vain keskiosan leivästä, Leivän reunat kerätään astiaan, työstetään, leivotaan niistä croissanteja ja myydään ne Suomeen.”

Ruotsalainen jatkaa kysymistään:
“Syöttekö te marmeladia leivän kanssa?” ruotsalaiset on erilaisia…

Suomalainen vastaa, nyt jo hieman ärtyneenä:
“kyllä, tottakai”.

Äänekkäästi purkkaa pureskellen, ruotsalainen sanoo:
”ei meillä. Ruotsissa me syömme ainoastaan tuoreita hedelmiä aamiaiseksi, kuoret kerätään astiaan, työstetään, ja myydään marmeladiksi Suomeen.”

Nyt on vihdoin suomalaisen vuoro kysyä:
“sanoppa minulle yksi asia: harrastatteko te ruotsalaiset seksiä?”

Ruotsalainen hymähtää ja vastaa:
“tottakai me harrastamme seksiä!”,

Suomalainen nojautuu pöydän yli ja kysyy:
“mitä te teette kondomeille käytön jälkeen?”

“me heitämme ne tietysti roskiin!” vastaa ruotsalainen.

Nyt suomalaisen kasvoille leviää hymy… Sitten hän sanoo:
“ei meillä, Suomessa ne kerätään astiaan, työstetään, ja myydään ruotsiin purukumiksi”.



Muahahahahahahahaha haha ha.....Ai kauheeta........pure jenkkiä ;)

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Keskiviikon soittorasia


Terrrvetuloa lukemaan aina silloin tällöin näin keskiviikkoisin Keskiviikon soittorasiaa. Rasia kätkee sisäänsä esittelyni jostain "fantastisesta" kappaleesta, ehkä myös hieman tietoa esittäjästä tms. Soittorasiasta ei pärähdä soimaan välttämättä tämän kesän soitetuin, mutta jokainen biisi joka täällä esitellään kuuluu jokaisen miehen ja naisen yleissivistykseen-vähintäänkin! Tässä tulee ensimmäinen:



Aarne Tenkanen: Edestä ja takaa
Käykäähän kuuntelemassa you tubessa, takaan ettette pety! http://www.youtube.com/watch?v=8St0z668_pQ



Perustelut miksi juuri tämä:

Soinut koko päivän päässä minkä seurauksena syntyi keskiviikon soittorasia. Lisäksi olen ihastunut kyseiseen laulajaan jo nuorena ja pidän hänen tyylikkäästä vaatetyylistään.



Tietoa tästä mystisestä miehestä:

Aarne Tapani Tenkanen on suomalainen laulaja ja kuvitteellinen hahmo, jota esittää Kai "Kaide" Järvinen.
Järvisen ja myös Tenkasen ura alkoi Gösta Sundqvistin kanssa tehdyistä radio-ohjelmista 1990-luvun alussa. Näitä olivat muun muassa Aamusumpilla, Koe-eläinpuisto ja Teinitalo. Sundqvist loi Tenkasen hahmon yhdessä Järvisen kanssa. Tenkanen esiteltiin stadin slangia puhuvana helsinkiläisenä raitiovaununkuljettajana, jonka kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat pääasiassa naiset ja alkoholi.
Vuonna 1995 julkaistiin Hemaisevan seksikäs pörröpää -kappale, josta varsinainen laulajaura alkoi Aarne Tenkanen & Tempuntekijät -yhtyeessä. Gösta Sundqvist sävelsi ja sanoitti suurimman osan Tenkasen kappaleista useilla eri salanimillä.
Taustayhtye Tempuntekijät on kiertänyt Tenkasen mukana keikoilla alusta lähtien. Alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat Risto Paananen, Janne Teuronen, Jukka Teuronen ja Matti Seppälä. Myöhemmin mukaan tuli myös Juha Hietala.Nykyinen kokoonpano: Tommy Huovinen - komppikitara ja taustalaulu, Juha Hietala - soolokitara, Matti Seppälä - koskettimet.

Tiedot mm. Wikipedia, Tenkasen omat kotisivut



Kosketukseni tähän yhtyeeseen/ laulajaan:

Tosiaan, olin ala-asteikäinen (ehkä 13...) kun kuulin tätä musiikkia ensimmäisen kerran isoveljeni soittamana. Tämä, niinkuin muutkin kappaleet, olivat mukaansa tempaavia ja näin koin ihastumiseni kyseiseen laulajaan. Veljelläni oli hieno mutta kevyesti sanottuna rivo fanipaita jonka keskellä sykki miehen sukupuolielin et (&) merkiksi väännettynä, ylhäällä siis luki Aarne Tenkanen ja alhaalla Tempuntekijät, mieleenpainuvaa taidetta. Jos et-merkki olisi tehty heijastimesta olisi se varmasti ollut sen vuoden "keltainen liivi".
Muistan myös kuunnelleeni aina silloin tällöin Koe-eläinpuistoa jossa tämä ihana käheä-ääninen ratikkakuski pauhasi yhdessä Sundqvistin Göstan ja Loposen Tarjan kanssa kaikesta asiaankuuluvasta. Olin aika mehuissani kun tämä hieno ohjelma uusittiin tässä taannoin!
Rakastun tähän laulajaan aina uudelleen ja uudelleen, mutta häpeikseni joudun tunnustamaan etten ole koskaan päässyt häntä livenä kuuntelemaan. Se vetää mielen maihin mutta toivon onnen osuvan joskus kohdalleni!



Nyt kaikki laulamaan ääneen:

"Mä olen menevä ja rento
tuskin edes totta toimeentulo puoli vakaa
solakka en silti hento enkä mikään rotta
mä rakastan sua edestä ja takaa
tällainen ihan tavallinen Tenkanen
edestä ja takaa tällainen
tosi onnellinen tenkanen."